sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Joulunpunaista ja aurinkoisen oranssia

Pikaisesti vielä sunnuntainen päivitys värjäilyjen saralta. Tarkoituksenani oli istua koko päivä sohvalla ja rentoutua rankan viikon jälkeen, mutta loppujen lopuksi päädyin siivoamaan asuntoni lattiasta kattoon, käymään sieniretkellä ystäväni kanssa sekä värjäämään lankoja. Viimeksi mainittu tapahtui muiden hommien taustalla, kävin vain välillä hieman sekoittamassa lankoja ja tarkistamassa lämpötilat.

Värisienenä käytin veriseitikkejä, joiden varsinainen satokausi tuntui ainakin Jyväskylässä vasta toden teolla alkavan näinä päivinä. Olen kerännyt jo aiemmin näkyneet yksilöt talteen ja kuivannut ne käyttöä varten. Seitikkejä käytin 20 grammaa, lankaa värjäsin kaikkiaan 200 grammaa kahdella perättäisellä värjäyksellä.


Veriseitikki on kauttaaltaan punainen kuusen seuralainen

Seitikit heitin vanhaan sukkahousunpätkään, jonka sidoin päistään narunpätkällä. Laitoin liemen kiehumaan parvekkeelle keittolevylle samalla kun puretin langat sisällä alunan kanssa. Seitikit, kuten monet muutkin sienet, haisevat voimakkaasti keitettäessä. Lisäksi vaikka seitikeistä valtaosa myrkyttömiä onkin, huurut voivat olla todella voimakkaat ja aiheuttaa päänsärkyä sekä huimausta. Siksi värjäys kannattaa joko suosiolla tehdä kokonaan pihan puolella tai käyttää todella hyvin ilmastoitua tilaa.


Vyyhti väriliemessä

Koska olin aina aiemmin käyttänyt tuoreita sieniä värjäyksessä, olin hieman epävarma käyttömäärästä silloin kun seitikki on kuivattu. Olin kuullut hyvin erilaisia arvioita kuivatun sienen määrästä suhteessa langan määrään. Varovaisimmat arviot lähtivät 10 grammasta kuivattua veriseitikkiä ja rohkeimmat päätyivät jonnekin liki 50 gramman tienoille. Minä punnitsin yhden kuivatusrasian sisällöksi 21 grammaa veriseitikkiä ja keittelin sen. Lopputuloksena oli hyvä kirkas punainen ja kauniin oranssinen jälkiväri. Pidin seitikit omassa värjäyspussissaan koko värjäyksen ajan eli niitä ei siivilöity pois liemestä, kuten tavallisesti on tapana.


Sukkasekoite värjäytyi kauniin lämpimin sävyin

Olin lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen ja langoille onkin jo suunnitelma valmiina, jahka ne vain ennättävät ensin kuivahtaa. Onneksi minulla on vielä veriseitikkiä kuivattuna ja lisäksi huomasin metsässä käydessäni, että varsinainen sato tuntuu alkavan vasta nyt.

Minulla on viime viikkojen aktiivisen metsässä liikkumisen seurauksena varastoissani samettijalkaa, löyhkäsilokkaa, veriseitikkiä, verihelttaseitikkiä, violettiseitikkiä sekä okrakääpää. Niillä pitäisi toivon mukaan saada talven mittaan värjäiltyä kaikenlaista jännittävää!

-Annukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti