torstai 27. lokakuuta 2011

Kanelia, kaakaota, banaaneja ja lähiruokaa

Kuluneella viikolla on vietetty Reilun kaupan viikkoa. Olemme olleet Villikatajassa taas sen verran kiireisiä, etten ainakaan itse ole juurikaan ehtinyt huomata teemaviikkoa, vaikka sitä onkin varmasti vietetty useammassakin tiedostavassa liikkeessä. Annukka pohtikin aiemmin jo energiansäästöviikon jälkikirjoituksessaan varsin oivaltavasti sitä, kuinka teemaviikon sijaan jokainen viikko voisi olla energiansäästöviikko. Mielestäni sama periaate toimii myös Reilun kaupan viikon kohdalla. Pienillä arjen teoilla ja valinnoillaan jokainen voi vaikuttaa siihen, millaisia ruokia ja muita tuotteita valitsee käyttöönsä. Esimerkiksi Reilun kaupan ruoassa on sekin ilahduttava puoli, ettei se välttämättä aina edes maksa tavanomaista tuotetta enempää. Varsinkin opiskelija-aikoina kun hinta on valitettavasti ollut se tärkein valintakriteeri useastikin. (Näin esimerkiksi oma tonnikalan syöntini tipahti lähelle nollaa noin kolmisen vuotta sitten ja nykyään ostankin vain herkuttelumielessä purkillisen MSC-sertifioitua herkkukalaa silloin tällöin. Näissä sertifikaattitölkeissä tosin laatukin on paljon parempi.) Reilun kaupan tuotteista kuitenkin vaikkapa tee on vastaavaan tuotteeseen verrattuna onneksi ihan kohtuuhintainen.

Reilun kaupan banaaniterttu (kuva Reilu Kauppa).

Reilun kaupan tuotteina on usein eksoottisia tuotteita, niitä, joita perinteisesti on viljelty isoilla plantaaseilla ja joiden massatuotanto on vienyt paikallisilta leivän suusta. Reilun kaupan tuotteista myös saa vaikka mitä hyvää aikaiseksi. Jaankin nyt teidän kanssanne tähän väliin herkullisen muffiniohjeen, jossa voi käyttää monia reiluja tuotteita ja jossa maistuu banaani ja kaneli. Ohje on alun perin peräisin kirjasta Leivonnaisia Herkkusuille, ja täten siis jälleen eräs Hummingbird Bakeryn hyväksi havaituista resepteistä. Tässä ohje esiintyy hieman sovellettuna.

Banaani-kanelimuffinit

5,4 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1,5tl leivinjauhetta
0,5tl ruokasoodaa
2tl kanelia
vajaa 2dl sokeria
3,75dl piimää
1 kananmuna
1tl vaniljasokeria
70g sulatettua voita
400g kuorittuja banaaneja soseutettuna
kanelia ja sokeria pinnalle

Sekoita jauhot, suola, leivinjauhe, sooda ja kaneli keskenään. Sekoita kannussa piimä, kananmuna ja vaniljasokeri. Kaada seos hitaasti jauhojen joukkoon ja vatkaa, kunnes ainekset ovat sekoittuneet keskenään. Kaada joukkoon voisula ja sekoita huolellisesti. Lisää soseutetut banaanit ja sekoita puuhaarukalla, kunnes taikina on tasaista.


Jaa taikina paperisiin muffinivuokiin siten, että vuokiin jää reilusti (noin kolmasosa vuoan korkeudesta) kohoamisvaraa. Ripottele muffinien pinnalle hieman kanelia ja sokeria. Paista 170-asteisen uunin keskitasolla noin 20-30 minuuttia kunnes muffinit ovat saaneet hieman väriä, eikä leivonnaisen keskelle työnnettyyn tikkuun jää raakaa taikinaa. Jäähdytä hetki muffinipellillä ja siirrä sitten ritilälle jäähtymään.

Nauti.




Reilun kaupan valinnoilla pystyy itse osaltaan vaikuttamaan monien eksoottisten tuotteiden valmistajien ja viljelijöiden oloihin ja parantamaan heidän asemaansa. Kaukomaiden alkutuottajien ja käsityöläisten lisäksi olen itse ruvennut entistä enemmän ajattelemaan myös kotimaisia tavaroita ja palveluja. Suomessahan esimerkiksi ruoan osalta ollaan lähes monopoliasemissa jo, ja mielestäni liian harvat saavat päättää turhankin paljosta. Alkutuottajille, viljelijöille, tilallisille ja käsityöläisille tuotteesta jäävä osuus jää usein vain murto-osaan siitä, mitä lukuisat välikädet nappaavat. Minulle on valjennut vasta lähiaikoina kunnolla se, että tähänkin epäkohtaan voi vaikuttaa omilla valinnoillaan hieman. Niinpä olenkin ruvennut mahdollisuuksieni mukaan suosimaan pientuottajien ja kotimaisten käsityöläisten tuotteita. Onneksi en ole näiden ajatusteni kanssa yksin, vaan erilaiset luomu- ja lähiruokapiirit ja maatilatorit ovat ilahduttavassa määrin yleistyneet, eivätkä ole nykypäivinä vain harvojen etuoikeus. Tuntuukin, että olemme yhteiskunnassa ottaneet muutamia askelia taaksepäin ja haemme paluuta siihen, kun vielä oli arkipäivää käydä ostamassa tiloilta maitoa ja kananmunia ja kun kauppa-autot ja maitolaiturit olivat toimiva osa maaseutukulttuuria.

Päivittäisillä arjen valinnoilla itse kukin meistä voi pyrkiä siihen, että jokainen päivä olisi mahdollisimman reilu: niin itsellemme, ympäristöllemme kuin muillekin ihmisille.

-Lily

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti