keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Materiaalitehokkuutta metsästämässä

Kuva: Wikimedia Commons

Energian säästämisestä puhuttaessa muistetaan yleensä mainita materiaalitehokkuus. Mitä sillä sitten oikein tarkoitetaan? Kaikkein yksinkertaisimmillaan materiaalien käyttöä voi tehostaa ostamalla vähemmän. Nykypäivänä moni kokee ympärillään olevan tavaravyöryn ahdistavana ja tuskailee pursuavien kaappien kanssa. Vähemmälläkin tulee toimeen. Itse olin viime vuonna viitisen kuukautta töissä Sotkamossa. Koska saatoin viedä mukanani vain vähän tavaraa, pelkäsin väliaikaisen majoitukseni olevan kovin karu ja epäviihtyisä. Mukaan lähtikin lähinnä valokuvia rakkaista ja muutama henkilökohtaisesti tärkeä esine ja kirja. Huomasin kuitenkin äkkiä pitäväni asuntolahuoneeni avaruutta ja tavaroiden vähäistä määrää rentouttavana. Kotiin päästyäni päätinkin pistää sinne kertyneitä ylimääräisiä tavaroita kiertoon.

Kaikkea ei tarvitse aina omistaa. Tavaroita voi ostaa yhteisiksi tai lainata harvemmin tarvitsemiaan asioita kavereiltaan ja tutuiltaan. Asioita voi myös vuokrata. Itse asuin yliopisto-opiskelujeni ajan Jyväskylässä Kortepohjan ylioppilaskylässä. Siellä toimi lainauspalvelu, jonka kautta saattoi lainata kotiinsa esimerkiksi erilaisia työkaluja tai vaikkapa ompelukonetta pientä maksua vastaan. Lähekkäin opiskelukavereiden kanssa asuessa myös tavaroiden lainaaminen oli helppoa. Alakerran naapurini kävi lainaamassa minulta sähkövatkainta ja minä taas lainasin häneltä keittiövaakaa. Kummankaan ei tarvinnut ostaa kaikkia keittiövempeleitä kaappejaan tukkimaan, kun naapurista sai lainaan tarvitsemansa. Fyysinen omistaminen ei myöskään ole aina nykypäivänä välttämättömyys. Elokuvia, pelejä ja musiikkia voi puolestaan ostaa sähköisessä muodossa ilman tilaa vieviä koteloita ja kansia.

Tavaroita hankkiessa kannattaa pohtia, miten pitkä käyttöikä jollakin tuotteella on, onko sitä mahdollista korjata ja voiko tavaraa käyttää uudelleen tai kierrättää sen elinkaaren ollessa lopussa. Itse olen esimerkiksi vaihtanut hiljakseen kotona tiskirätit kokonaan itse virkattuihin ja neulottuihin rätteihin, jotka voin pestä muun pyykin kanssa. Pienet rätit sujahtavat pesukoneeseen helposti muun likapyykin joukkoon ja niitä voi käyttää uudelleen ja uudelleen. Ikuisia toki eivät nekään ole käyttöiältään, mutta viimeisen kahden vuoden aikana olisin ehtinyt käyttää jo melkoisen pinon kertakäyttöisiä rättejä. Lisäksi esteetikkona täytyy todeta, että itse virkatut rätit ovat yksinkertaisesti kauniita! Myös shampoot ja kasvosaippuat ostan nykyisin luonnonkosmetiikkana ja ne myydäänkin kiinteinä paloina. Pakkausjäte on minimoitu, eikä tuotteen loppuessa käteen jää tyhjää pulloa tai purkkia, kuten tavallisten tuotteiden kanssa.

Ihmisten arki poikkeaa toisistaan ja se mikä sopii toisille, ei välttämättä sovi omalle kohdalle. Jokainen voikin pohtia omassa arjessaan, millaisilla pienillä teoilla voisi muuttaa juuri sitä omaa kulutustaan kestävämpään suuntaan. Käykö välillä ostoksilla kirpputorilla uuden tavaran haalimisen sijasta, vaihtaako vauvansa kertakäyttövaipat kestoversioihin, lainaako tarvittaessa työkalupakkiaan naapurille vai vaihtaako vaikka kaupan muovikassit kankaisiin kestokasseihin. Vaihtoehtoja on satoja ja jokaiselle löytyy varmasti omaan elämäntilanteeseen sopivia keinoja. Maailmanpelastamisen ei tarvitse olla suuria sanoja ja paatosta, vaan yksinkertaisia ja arkisia valintoja.
Kuva: Wikimedia Commons
Tuotteiden ekologisuuteen ja energiatehokkuuteen vaikuttaa myös niiden historia ennen kaupan hyllylle päätymistä. Tuotteiden valmistus saattaa viedä runsaasti energiaa ja luonnonvaroja. Myös sillä on väliä, miten tuotteiden valmistuksen vaatima energia tuotetaan: käytetäänkö fossiilisia polttoaineita vai uusiutuvia energialähteitä? Tuotteen valmistusmaallakin on merkitystä, sillä kaukaa tuotujen tuotteiden kuljettaminen Suomeen kuluttaa usein runsaasti energiaa. Tästäkin syystä kannattaa suosia kotimaisia tuotteita ja etenkin lähituottajia.

Suomessa jo lainsäädäntö vaatii, että kotitaloudet kierrättävät jätteensä. Kierrätyksestä on myös tehtyä niin helppoa, ettei se vaadi asukkailta paljoa. Lisäksi
kierrättäminen säästää selvää rahaa. Mikäli jätteensä jättää lajittelematta, saa pian lisälaskun jätteiden käsittelyfirmalta. Kerrostalossa vaikutus kertautuu: jos yksikin asunto jättää lajittelematta jätteensä, kaikki maksavat kohonneina käyttökuluina vuokrassaan tuota kohonnutta jätteenkäsittelymaksua.

Toivon mukaan jokainen voi löytää oman tapansa vähentää tavaroiden tarvetta arjessaan ja tehostaa jo käytetyn kierrätystä!

-Annukka


Linkkejä ja aiheeseen liittyvää:

Maailmalta ilmiönä tullut tavarahaaste on rantautunut Suomeenkin. Vehmas Assemblyn 100 tavaraa -projekti haastaa ajattelemaan uudelleen omistamista ja kotona pyöriviä tavararöykkiöitä. Moni tavaramääräänsä vähemmänkin karsinut on kokenut projektin arkea helpottavana ja vapauttavana.

Kaksi todella suuria kierrätyskelvotonta jätettä aiheuttavaa kohdetta ovat lasten vaipat ja naisten käyttämät terveyssiteet. Vauvan kanssa jätettä voi vähentää kestovaippailun avulla ja naiset voivat käyttää esimerkiksi kuukautiskuppia tai kestositeitä. Kestovaippailun sivut löytyvät täältä ja Kuukuppikunnan sivut taas täältä.

Kodin eri toiminnoista syntyvää jätettä voi hyödyntää monin eri tavoin. Sitä voi esimerkiksi käyttää Risulinnun tapaan kierrätysaskartelussa tai vaikkapa Lady Näpertäjän esimerkkiä seuraten kierrätysompelussa.

Kotimainen Soap Factory valmistaa käsintehtyjä saippuoita, joissa pakkausmateriaalin määrää on pyritty minimoimaan. Valmistuksessa käytetään luomuraaka-aineita aina kun se on mahdollista. Valikoimiin kuuluu myös esimerkiksi pesupähkinöitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti