torstai 24. marraskuuta 2011

Marjoista on moneksi


Karpaloa rahkasammalen sylissä.

Tiistaina järjestettiin Helsingissä Arktiset aromit ry:n isännöimänä Miten lisäarvoa metsämarjoille? -seminaari. Tilaisuudessa oli puhumassa useita eri marja-alan toimijoita, jotka esittelivät omaa työtään ja näkemyksiään siitä, miten luonnonmarjojen käyttöä voitaisiin Suomessa lisätä ja tehdä marjoista kannattavaa kauppatavaraa jo ihan vientiin asti. Seminaariohjelmassa käsiteltiinkin niin marjojen brändäämistä, käytön lisääntymistä Japanissa ja Kiinassa, sosiaalisen median hyödyntämistä marjojen pinnalle tuomisessa ja esimerkiksi ulkomaalaisten poimijoiden tuomia mahdollisuuksia ja ongelmia.

Seminaarin ensimmäisen esitysvuoron käytti keittiömestari Markus Maulavirta, joka puhui marjoista suomalaisen ruokakulttuurin kiinteänä osana. Marjat ovat omalta osaltaan kahtiajakoinen tuote, jotka voidaan nähdä eksklusiivisena ylellisyystuotteena tai jokamiehen oikeuksien alaisena ilmaisena asiana. Tämä arvottamisen kahtiajakoisuus näkyy siinä, miten kotimaisista marjoista ollaan valmiita maksamaan. Nykyisin kun vaatimus laadusta on alkanut ohjata entistä voimakkaammin ostopäätöksiä, kotimaisilla luonnonmarjoilla olisi mahdollisuus nousta arvostetuksi ja arvokkaaksi tuotteeksi.

Toisena puhujana oli Teemu Moilanen Imagian Oy:stä. Hän oli erityisesti paikkojen brändäämisen asiantuntija ja käsitteli omassa esityksessään sitä, miten suomalaisuutta ja Suomea voitaisiin käyttää marjojen brändäämisessä ja tätä kautta luoda suomalaisille marjoille lisäarvoa ja kilpailukykyä vientituotteena maailmalle. Hieman samaan aihepiiriin eli marjojen mahdollisuuksiin vientituotteina puuttui myös tohtori Shaoji Ni Vivani International -yrityksestä. Hän esitteli tyrnin, goji-marjojen ja mustikan käyttöä ja viljelyä Kiinassa. Ni arvioi, että etenkin mustikan kulutus tulee lähivuosina kasvamaan ja täten Kiina voisi olla entistä tärkeämpi vientimaa kotimaisille mustikoille. Arktisten aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio esitteli myös lyhyesti marjojen käyttöä Japanissa eri tuotteiden raaka-aineena. Tuotteiden kirjo oli melkoisen laaja ja mielikuvituksellinenkin verrattuna kotimaiseen tarjontaan. Marjatuotteita suunnittelevien tahojen kannattaisikin kuluttaa ainakin tovi tutustumalla muiden maiden tarjontaan, sillä se voi tuoda aivan uusia ja villejäkin ajatuksia siitä, mihin suuntaan tuotantoa voisi laajentaa kotimaassammekin.


Makeapihlajaa ja tyrniä jatkojalostettuna marmeladiksi.

Tiken viestintäpäällikkö Amie Aalto puhui vuorostaan marjayhteisön luomisesta Suomeen. Yhteisön ympärille olisi tarkoitus rakentaa tuoteperhe kotimaisista marjoista, tuoda erilaisia markkinointitapoja marjoille ja aktivoida etenkin sosiaalista mediaa ja blogimaailmaa marja-asian vetureiksi. Ajatuksena marjayhteisön luomisessa oli, että ajantasainen tieto marjoista, niiden hyödyistä, tutkimustuloksista ja vaikkapa ihan marjaruokien resepteistä leviäisi helposti kuluttajille ja muuttuisi toiminnaksi. Marjayhteisön ajatusta kypsytelläänkin parhaillaan ja pyritään saamaan se hyvistä ideoista konkretiaksi.

Iltapäivällä Piritta Seppälä Viestintä-Pirittasta puhui sosiaalisen median mahdollisuuksista esitellen pääasiallisesti Facebookia ja sen toimintaa. Hänen jälkeensä ääneen pääsivät vielä dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopistosta ja väitöskirjatyöntekijä Anne Kivimäki Helsingin yliopistosta. Kumpikin kertoi uusimpia tutkimustuloksia marjatutkimuksesta Suomessa. Törrönen kertoi marjojen vaikutuksesta sokeriaineenvaihduntaan elimistössä ja Kivimäki esitteli marjamehujen vaikutusta verisuonten seinämien joustokykyyn ja tätä kautta verenpaineeseen.

Seminaarin tiukasta aikataulusta ja joidenkin puhujien satunnaisista aikarajan ylityksistä johtuen valitettavasti varsinaisen keskustelun osuus jäi sangen ohueksi. Tämä oli sääli, sillä yleisö edusti laajaa valikoimaa alan toimijoista ja keskustelu olisi varmasti tuonut uusia näkökulmia ja luonut mahdollisuuksia yhteistyöhön aivan eri tavalla kuin tavallinen yhteydenpito esimerkiksi verkossa tai puhelimitse. Jatkossa olisikin toivottavaa, että keskusteluun varattaisiin enemmän aikaa ja koko aikataulu rakennettaisiin väljemmäksi.



Seminaaritarjoiluna olleita marjasydämiä, kuva Amie Aalto, marjayhteisö

Muutoin tapahtuma oli mielenkiintoinen, ajantasainen ja vanhoja ajattelutapoja haastava. Illalla kotiin palatessa seminaarin aiheet puhuttivat vielä pitkään ja saimme niin tärkeitä oivalluksia, ajatuksia sekä yhteistyökanavia. Voikin siis todeta, että seminaari täytti näiltä osin tehtävänsä täydellisesti.

-Annukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti