torstai 23. kesäkuuta 2011

Villikatajan koekeittiössä: kurssieväitä ja yrttihaudukkeita

Teimme ennen juhannuksen viettoon lähtöä yhteistuumin luonnonyrttien keruuretken tähän lähikulmille, jotta pääsisimme testailemaan kurssien iltapalatarjottaviksi kaavailtuja herkkuja. Samalla reissulla keräilimme hieman lisää yrttiteeaineksia hiostettavaksi: mustaherukkaa ja maitohorsmaa.

Mesiangervon lehti.

Onnistuimme ajoittamaan keruuretken lähes kokonaan sadekuurojen väliin, joten emme kovasti kastuneetkaan, ehkä kenkiä lukuun ottamatta. Päivä oli siis täynnä rankkoja sadekuuroja, ja heinikossa kahlaillessa jalat pakostakin hieman kastuivat. Paitsi tietysti Annukalla, joka viisaana oli tajunnut varautua retkelle kumisaappain varustautuneena. Löysimme kuitenkin ihanasti kaikkea, mitä olimme lähteneet etsimään, ja vähän enemmänkin.

Koekeittiössä testasimme kolmea ruoka- tai oikeammin sanottuna leivonnaislajia: nokkoshyrriä, kinkku-vuohenputkipiirakkaa ja mesiangervokeksejä. Hyvässä seurassa keittiökokkailut ovat aina tavallistakin mukavampia, ja kun vielä saimme muutaman lisäsuun testimaistajaksi, oli ilta oikein onnistunut. Testatut leivonnaiset onnistuivat kaikki pienestä säätämisestä huolimatta erinomaisesti ja maku oli uskomattoman hyvä! Näitä teen sitten ehdottomasti kurssilaistenkin nautittavaksi. Pientä lisähaastetta tarjoiluihin aiheuttavat erilaiset erityisruokavaliot, mutta eiköhän niistäkin onnistuta selviämään parhain päin.

Keräämiämme yrttihaudukeaineksia pistimme taas tuttuun tapaan hiostumaan: kerätyt kasvinosat murskataan muovipussissa kaulimalla, jonka jälkeen niitä vielä rikotaan lisää saksilla leikkaamalla. Näin käsitellyt kasvinosat laitetaan puhtaaseen lasipurkkiin lämpimään paikkaan valolta peitettynä, kunnes lasipurkin reunoille nousee nestepisaroita ja kasviaineksen väri muuttuu ruskehtavaksi. Hiostamisessa kestää kasvinosista riippuen muutamasta tunnista yön yli. Hiostuneet kasvinosat kuivataan ja käytetään yrttihaudukkeina.

Parin päivän päästä onkin jo ensimmäinen kurssimme, jonka jälkeen keskitymme loppuviikosta jo seuraavaan kurssiin ja testailemme erilaisia värjäysaineksia ja -reseptejä.

-Lily

P.S. Koska kokkailun lomassa unohdimme kokonaan ottaa kuvia, piristävät tätäkin postausta Kuohun retken yhteydessä otetut kuvat.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Otavaa


Terveisiä Otavasta!

Pääsin kahden viikon intensiivikurssituksen jälkeen takaisin Jyväskylään viralliset yrttineuvojan paperit hallussani. Mikkelissä aika vierähti kuin siivillä kasveja tutkaillen ja vanhoja oppeja verestäen. Kyseessä olivat siis tarkastajakoulutuksen yrttijakso sekä sen perään kasvien laajennettu intensiivijakso. Jälkimmäisellä saimme opettajaksemme YLE:n Luontoillastakin tutun Seppo Vuokon. Kyseinen mies olikin vallan mainio opettaja, joka paitsi hallitsi kasvien tunnistuksen, tuntui tietävän myös runsaasti tarinoita niin kasveihin kuin biologeihinkin liittyen. Jälkimmäinen viikko kuluikin sangen rattoisissa tunnelmissa.


Säiden puolesta koimme niin paahtavaa hellettä kuin kaatosadettakin. Myöskään hyttysistä ei ollut puutetta, vaan sadetakki tuntui olevan metsässä viisain vaate myös sateen ropinan laannuttua. Yhdeksän tunnin maastopäivien jälkeen illat kuluivat asuntolassa muiden opiskelijoiden kanssa rupatellen ja käsitöitä tehden. Onneksi en ollut ainut käsityöhullu paikalla, vaan illalla telkkarin äärellä kilkkasivat useammatkin puikot.


Nyt on aika heittää taas kuukaudeksi kouluasiat mielestä ja keskittyä Villikatajan kursseihin. Elokuussa palailen seuraavan kerran Otavan maisemiin, sillä kertaa viljely- ja koristekasvien merkeissä. Loppuvuoden kursseista odotan etenkin alkutalvella pidettävää jatkojalostusosiota, jolloin pääsemme kokeilemaan kaikkia hullujakin ideoita yrttien ja marjojen jatkojalostukselle koulun puolesta.

-Annukka

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Keruuretkellä luonnossa

Ahomansikka (Fragaria vesca) kukassa.
Teimme viikonloppuna tutustumis- ja yrttienkeruuretken tulevan kurssipaikkamme lähimaastoon. Sää oli aurinkoinen ja lämmin, ja löysimmekin monenmoisia yrttejä sekä mukavia keruupaikkoja. Myös kauniita maisemia tuli vastaan useitakin, kuten esimerkiksi ihana pieni puro. 


Kurssien iltapalatarjottavat mielessämme keräsimmekin aineksia maitohorma- ja mesiangervohaudukkeisiin, jotka latoimme keruuretken jälkeen iltasella hiostumaan. Keräilimme  retken päätteeksi myös kuusenkerkkäsiirappia varten puolen korillista kuusenkerkkiä. Kuusenkerkkien keruuseenhan tarvitsee maanomistajan luvan, joten emme keränneet niitä kurssipaikan lähimetsistä, vaan toisaalta, luvan kanssa.

Keruuretken jälkeen oli ihanaa pulahtaa viileään järviveteen huuhtomaan päivän hiet pois iholta ja viettää loppuilta hyvässä seurassa, maailmaa parantaen sekä jatkokäsitellen päivällä kerättyjä luonnonyrttejä.

-Lily