torstai 19. tammikuuta 2012

Vesiensuojelun suuria kaaria ja arjen pieniä askeleita

Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut vuoden 2012 vesiensuojelun teemavuodeksi. Myös helmikuussa järjestettävä luonto- ja ympäristöviikko painottuu tänä vuonna vesiensuojeluun. Olemme jo Energiansäästöviikon aikana kertoneet etenkin käyttöveden säännöstelyn merkityksestä, mutta vesiensuojelu pitää sisällään paljon muutakin.
Vesiluonnon monimuotoisuus ja sen tila Suomessa on tapetilla teemavuoden aikana eri tavoin. Luonnonsuojeluliitto tiedottaa pitkin vuotta esimerkiksi uhanalaisista rantaluontotyypeistä ja lajeista sekä lintuvesistä. Myös turvetuotanto ja siihen liittyvät vesistöongelmat ovat osa teemavuotta ja sen tiedotusta. Lokakuussa järjestetään myös valtakunnallinen seminaari Suomen vesiluonnosta ja sen monimuotoisuudesta.


Vuoden vaihtuessa astui myös voimaan uudistettu vesilaki. Vesilain tavoitteena on turvata vesivarojen ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä käyttö, ehkäistä käytöstä seuraavia haittoja sekä parantaa vesialueiden ja vesivarojen nykyistä tilaa. Paljon tehtävää onkin siis edessä. Vesilain muutokset koskivat mm.  ilmoitusten antamista ja lupien hakemista vesistöalueilla suoritettavista toimenpiteistä. Osa käytännöistä tiukentui, tarjoten paremmat mahdollisuudet monimuotoisuuden suojeluun.  Myös vesistöjen kunnostaminen helpottui joiltakin osalta erikoissäännösten myötä ja lisäksi vesistöjen määritelmiä muutettiin. Muutoksella saatiin aikaiseksi se, että esimerkiksi osa ennen noroiksi määritellyistä vesistöistä onkin jatkossa puroja ja osa puroista taas jokia, jolloin lain piirissä ja suojeluksessa olevien vesistöjen määrä kasvaa entisestään. Lisäksi joitakin muutoksia tehtiin vesilain mukaisiin lupamenettelyihin. Lakiin ja siitä annettuun tiedotteeseen voi tutustua tarkemmin täällä.


Suomen luonnolle vesi, järvet ja erilaiset joet ja purot ovat niin tyypillisiä, että harva meistä osaisi kuvitella elämäänsä ilman niitä. Itse olen varttunut kivenheiton päässä Saimaan rannalta ja vietinkin etenkin nuoruudessani valtaosan pitkistä kesäpäivistä vesillä ja etenkin Saimaan lukuisissa pienissä saarissa. Sileät rantakalliot, pienten saarten mäntykankaat, odottamattomat hiekkarannat autioilla saarilla ja sinisenä väikkyvä vesi ovatkin minulle tietyllä tapaa kuin koti. Toivon, että suomalaiset vesistöt tulevat säilyttämään ainutlaatuisen kauneutensa ja monimuotoisuutensa tulevaisuudessakin. Se on kuitenkin tavoite, jonka eteen jokainen meistä voi tehdä pieniä tekoja arjessaan.


Arjen lyhyt muistilista vesistönystävälle:
  • Käytä ympäristöä säästäviä pesuaineita ja niitäkin vain tarvittava määrä. Esimerkiksi Ecover-pesuaineet, etikka, ekosaippuat, mäntysuopa ja Joutsen-merkityt tuotteet ovat hyviä vaihtoehtoja.
  • Mökkielämää vietettäessä on muistettava pestä niin vaatteet, astiat kuin itsensäkin kyllin kaukana rannasta ja pesuvedet maastoon imeyttäen.
  • Liikenne synnyttää suuria määriä rehevöittäviä ja vaikeasti vesistöistä poistettavia typpipäästöjä, myrkyllisiä orgaanisia yhdisteitä ja raskasmetalleja. Julkinen liikenne, pyöräily tai kävely pienentää näitä päästöjä.

  • Luomutuotettu ruoka vähentää valumisvesien mukana vesistöihin kulkeutuvien ravinteiden määrää. Samoin lähituotettu ruoka on hyvä vaihtoehto vähentäen päästöjä vesistöihin kuljetusten vähenemisen kautta. Eläinvalkuaisen vähentäminen puolen ravinnossa puolestaan vähentää käymäläjätteessäsi olevan ja vesistöjä rehevöittävän typen määrää kolmanneksen.
  • Kompostoiva, erotteleva tai muu ravinteiden kierrätystä edistävä käymälä on kätevä ratkaisu myös omakotiasujalle.
  • Jätteiden syntymisen vähentäminen ja lajittelu vähentää puolestaan kaatopaikkojen vesistövaikutuksia.
  • Kotona tai mökillä kannattaa puutarhassa suosia asvaltin ja nurmen sijasta vettä läpäisevää ja monivuotista kasvillisuutta, joka sitoo vettä itseensä ja vähentää haitallisten aineiden päätymistä vesistöön.

-Annukka

Kuvat: Tuukki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti