torstai 15. maaliskuuta 2012

Viidakko ikkunalaudalla

Kirjavalehtisen maijan (Calathea) lehtien väriköistoa.
Näin keväisin iskee moneen into ostella kotiin jotain vihreää ja nättiä. Leikkokukkia, ruukkukukkia, siemeniä ja taimia. Ympärivuotisena huonekasvi-intoilijana ja harrastajana hamstrailen toki itse huonekasveja kokoelmiini jatkuvasti, mutta keväisin vimma tuntuu olevan erityisen suuri. Joka kevät osa intoilijoista löytää uuden ihanan harrastuksen, kun taas osalla into lopahtaa jo alkukesään mennessä niiden kauniiden kasvien kuivuttua, nuupahdettua, lemmikkien tai lasten tuhoamaksi päädyttyä tai muutoin kuoltua pois.

Huonekasviharrastuksesta on monenlaisia hyödyllisiä seurauksia. Kasviseuralaiset ovat pääsääntöisesti ekologisempia ja pärjäävät vähemmällä hoidolla kuin lemmikkieläimet. Lisäksi huonekasvit tutkitusti parantavat huoneiston ilmanlaatua ja nostavat varsinkin talvisin ilmankosteutta jonkin verran. Kasvit tuovat kotiin myös väriä ja niiden hoitaminen on terapeuttista. Puhumattakaan siitä onnistumisen ilosta, kun jokin kasvi osoittaa kasvun tai kukkimisen merkkejä tai, joillakuilla, ylipäätään pysyy hengissä. Huonekasvinpidon etiikasta ja muista hyötynäkökulmista on kirjoittanut esimerkiksi huonekasviblogini Viidakkokirjeiden toinen toimittaja Maija Karala blogissamme. (Viidakkokirjeistä löytyy muutenkin huonekasviharrastajille ja huonekasveista kiinnostuneille mielenkiintoisia juttuja.) Itselleni huonekasviharrastus on näin biologina ja luonnonystävänä tapa tuoda luontoa lähemmäs. Puuhailu rakkaiden kasvieni parissa on erittäin rentouttava harrastus, ja tietysti haen jatkuvasti haastetta harrastukseeni tutustumalla uusiin kasveihin. Biologitaustani tuo harrastamiseen erilaista näkökulmaa ja olenkin kiinnostunut monista sellaisista kasveista, jotka ovat kehityshistorialtaan, ekologialtaan tai fysiologialtaan jotenkin erikoisia, vaikka kasvit ulkonäöllisesti voisivatkin muiden mielestä olla vaatimattomia tai jopa rumia. Onneksi toisinaan erikoisuus ja ulkonäkökin kulkevat käsi kädessä, kuten esimerkiksi harrastamieni flamingokukkien (Anthurium) sekä uudemman kiinnostuksen kohteena olevan kasviryhmän, orkideoiden (Orchidaceae), kohdalla.

Chilin (Capsicum annuum) nuppuja.
Terveys-, ja huoneilmanäkökulmien lisäksi huonekasveina voi tietysti kasvattaa myös monia satoa tuottavia, syötäviä kasvilajeja. Näin nykyajan luonnosta jo varsin kauas vieraantuneeseen ruoantuotantoonkin saa vähän tuntumaa, vaikka ei esimerkiksi omistaisikaan puutarhaa tai välttämättä edes parveketta. Yleisimpänä esimerkkinä ravinnoksi kelpaavista kasveista mainittakoon lukuisat yrtit ja maustekasvit, joista osa soveltuu mainiosti huonekasvikasvatukseenkin. Itse haaveilen omasta laakeripuusta (Laurus nobilis) ikkunalaudalla ja esimerkiksi chilejä (Capsicum) tulee kasvateltua. Parhaillaan oma linnunsilmächilini tekee kasoittain uusia kukkanuppuja, joten satoa on taas odotettavissa. Chilienkin hoitoa olen pohtinut Viidakkokirjeissä aiemmin, mutta tärkeintä niiden kohdalla on se, että ne saavat säännöllisesti runsaan vesiannoksensa ja edes kohtuullisesti valoa. Muutoin ne tuntuvat olleen hoidokkeja sieltä helpoimmasta päästä, vaikka tuppaavatkin kasvamaan vanhemmiten vähän ränsistyneen oloisiksi. Tähän auttaa kasvin reilu alasleikkaaminen tai nuorentaminen pistokkaista.

Huonekasviharrastukseen on helppo hurahtaa, kunhan valitsee aloituskasveiksi sellaisia, jotka eivät ole sieltä kaikkein vaikeimmasta päästä. Esimerkiksi limoviikuna ja palmuvehka ovat kokeilemisen arvoisia aloittelukasveja. Limoviikunan kohdalla kohtuullinen valo ja rutikuivaksi päästämisen välttäminen ovat avaintekijöitä ja palmuvehkan tappaminen lienee sen luokan taitolaji, etten vielä ole kenenkään kuullut siinä onnistuvan. Hukuttaminen ylikastelemalla on näin äkkiseltään ainoa keino, joka tulee mieleeni.

Limoviikunasta (Ficus benjamina) on olemassa monia
 erilaisia lajikkeita, joilla on koristeelliset lehdet. Oma kasvini
 on tummalehtinen "Exotica".
Koska ylläpidän jo erillistä huonekasviblogia, niin käsittelen täällä Villikatajan blogissa jatkossa enemmänkin puutarhanhoitoa, palstaviljelyä sekä syötäviä (huone)kasveja, huonekasvien terveysvaikutuksia ja muita ekologisempaan elämäntapaan liittyviä näkökulmia. Ja tietysti ehdotuksia aihepiiriin liittyvistä jutuista otetaan lämpimimmin vastaan! Mistä kasveihin liittyvästä asiasta sinä haluaisit Villikatajan blogissa lukea? 

-Lily

P.S. Ensimmäiset siemenet ensi kesän palstaviljelyä varten on jo kylvetty. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti