perjantai 13. huhtikuuta 2012

Hyvin pyyhkii!



Opettelin noin kolmisen vuotta sitten neulomaan uudelleen ja käsityöblogeja lukiessani törmäsin pian minulle entuudestaan tuntemattomaan kapistukseen, neulottuun tai virkattuun tiskirättiin. Ensialkuun olin epäileväinen tämän tuotteen suhteen: Toimivatko ne oikeasti? Haisevatko ne miten herkästi? Entä saako ne oikeasti puhdistettua kunnolla? Onko niiden käyttöikä kyllin korkea, että ne todella voisivat olla muita materiaaleja ekologisempia pitkässä juoksussa?
Eihän sitä voinut kokeilunhaluinen ihminen muuta kuin tarttua toimeen ja kokeilla itse.

Tiskirättien lyhyt oppimäärä

Materiaalina tiskiräteissä käytetään tavallisesti joko bambua tai hamppua, joiden imukyky on hyvä. Rätti (tai luutu, kuten pian opin) voi kaikessa yksinkertaisuudessaan olla suorakaiteen tai neliön muotoinen neulottu tai virkattu lappu. Totta kai kun vauhtiin pääsee ja puikot tai koukku pysyvät paremmin kädessä, netti on tulvillaan ohjeita ja mahdollisuuksia irrotella erilaisten mallien kanssa. Mikäli vieraskielinen käsityöpuuhastelu ei ole esteenä, esimerkiksi hakusanalla "dishcloth pattern" löytyy jo sadoittain sivustoja, joilta voi poimia erilaisia malleja. Mikään ei tietenkään estä keksimästä malleja itse ja esimerkiksi erilaisia ympyrävirkkauksia vaihtelemalla voikin tuottaa jo melkoisen kirjon erilaisia tiskirättejä.

Rätti on alkuun aina heikompi imukyvyltään kuin pidempään käytössä ollut toverinsa. Tämä kuuluu asiaan. Pesukertojen myötä kuitu alkaa imeä paremmin ja vanhemmat rätit ovatkin yleensä tehokkaampia käytössä kuin aivan uudet. Käytössä yksi rätti on noin viikon, jonka jälkeen se heitetään pyykkikoriin. Totta kai pesemisessä kannattaa seurata lankavalmistajan ohjeita, mutta omani olen pessyt kohtalaisen huolettomasti muun pyyhe- tai lakanapyykin mukana useimmiten 60 asteessa, toisinaan 90 asteessa. Jälkimmäistäkään rättini eivät ole säikähtäneet, eivätkä ne ole myöskään laskeneet väriä. Tosin varovaisuus pesuasioissa kannattaa aina ja rätit kannattaakin ensikertoja pestä samanväristen pyyhkeiden tai vastaavien kanssa, jottei kokisi epämiellyttävää yllätystä pesukonetta avatessaan. Kaikkein matalimmissa pesulämpötiloissa rätit eivät puhdistu kunnolla ja niihin saattaa jäädä epämiellyttäviä hajuja.

Rättikokoelmani kattaa nykyisellään noin kymmenkunta rättiä. Määrä on sopiva tavallisen kahden aikuisen talouden pyörittämiseen: kaapissa on aina puhtaita rättejä odottamassa vuoroaan ja osa on lymyilemässä pyykkikorin kätköissä tai kuivumassa narulla. Vanhimmat talouden rätit ovat kohta kolmen vuoden takaa ja ne ovat edelleen hyvässä kunnossa ahkerasta hankauksesta ja kertyneistä pesukerroista huolimatta.


Entäpä sitten rättien valmistuksessa käytetyt materiaalit?

Hamppu kuitukasvina

Hamppu on luonnostaan ekologinen kasvi, koska se ei tarvitse keinotekoista lannoitusta tai torjunta-aineita kasvaakseen, joskin ratkaisun tekee aina viimekädessä viljelijä. Hamppu on helppo- ja nopeakasvuinen ja vaatii viljelijältään lähinnä kastelua. Puuvillan viljelyyn verrattuna hamppu vaatii kuitenkin huomattavasti vähemmän kasteluvettä ja tuottaa samalta maa-alalta isomman sadon. Toisaalta sen vesivaatimus kasvaa, kun huomioon otetaan, että kuidun valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa hamppu vaatii liotuksen vedessä. Tämän jälkeen hamppua käsitellään eri tavoin mekaanisesti, jotta kuidut saadaan irrotettua.
Kuituna hamppu on monipuolinen ja sitä voidaankin käyttää pellavan tavoin. Hampun etuja ovat suuri kosteuden sietokyky, hyvä imukyky, kestävyys ja eristävyys. Kuitu on pehmeä, ilmava ja hengittävä materiaali kankaissa. Se on myös esimerkiksi villaa pehmeämpi. Hamppukuidun tuottaminen on yleensä ympäristöystävällistä verrattuna esimerkiksi pellavan tuottamiseen. Hamppua voidaan viljellä myös pohjoisemmilla vyöhykkeillä ja lisäksi kasvi toimii hyvänä kesantokasvina peittokykynsä tähden. Ongelmalliseksi hampun tekee sen huono maine suuren yleisön silmissä, yhdistetäänhän hamppu yleensä ennemmin pitkätukkaisiin pilvenpolttajiin kuin ekologisiin materiaaleihin. Kuituhamppu onkin suurelle yleisölle yleensä tuntemattomampi kasvi, eikä se ole päässyt yhtä laajalti valloittamaan markkinoita ekokuituna kuin esimerkiksi bambu.

Bambu: täydellinen ekokuitu vai kelvollinen vaihtoehto muille kuiduille?

Bambulla kasvina on paljon samoja hyviä ominaisuuksia kuin hampullakin. Sekään ei tarvitse periaatteessa keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita kasvaakseen hyvin, joskin näitä voidaan käyttää. Yleensä bambua ei kastella lainkaan edes viljelmillä. Bambu on myös nopeakasvuinen ja sen tukeva juuristo vähentää eroosiota sille alttiilla alueilla. Bambun viljelyssä ei yleensä käytetä koneistusta, mikä vähentää viljelyn kasvihuonepäästöjen määrää. Kuituna bambu on kestävä ja se on tehokkaan imukykyinen ja antimikrobinen. Bambusta valmistetut kankaat ovat pehmeitä, hengittäviä ja ne sopivat usein herkällekin iholle. Niitä onkin käytetty monipuolisesti tekstiiliteollisuuden puolella ja moni onkin törmännyt mainosteksteihin, jotka lupaavat paitsi miellyttävän materiaalin, ekologisen ja eettisen kuitukasvin. Mutta onko bambu todella tätä kaikkea?

Bambu on kuitukasvina hyvinkin ekologinen, kun sitä vertaa muihin käytössä oleviin kasveihin, kuten puuvillaan. Bambun suurimmat ympäristöongelmat tulevat kuitenkin esille vasta siinä, miten se valmistetaan kuiduksi. Vaihtoehtoina on irrottaa kuidut käyttäen kemiallista tai mekaanista menetelmää. Mekaaninen menetelmä on käytännössä sama, jolla saadaan irrotettua kuidut käytettävään muotoon hampustakin. Se ei vaadi raskaita kemikaaleja, vaan perustuu kasvin liotukseen ja mekaaniseen käsittelyyn kuitujen irrottamiseksi.
Kemiallinen menetelmä muistuttaa puolestaan suuresti viskoosin valmistusta ja siinä käytetään useita ympäristölle ja työntekijöille haitallisia kemikaaleja ja lisäksi prosessi vaatii usein runsaasti energiaa. Koska pääasiallinen valmistus tapahtuu yleensä heikommin ympäristölainsäädännöllä säädellyissä valtioissa, kemikaaleista valtaosa päätyy todennäköisesti ympäristöön käsittelemättöminä. Suurin osa länsimaissa myytävistä bambukuiduista tai bambutuotteista onkin peräisin tästä kemiallisesta menetelmästä. Oikeampaa olisikin puhua bambuviskoosikuidusta kuin bambukuidusta, ovathan nämä kaksi eri asiaa. Tällä valmistusmenetelmällä valmistetulla bambukuidulla ei ole myöskään nykytutkimuksen valossa antimikrobisia ominaisuuksia.
Uudemmissa valmistuslaitoksissa on otettu käyttöön myös muita käsittelymenetelmiä, jotka eivät käytä samanlaisia kemikaaleja, eivätkä ne ole ympäristölle yhtä raskaita. Näin valmistettujen kuitujen osuus on kuitenkin markkinoilla valmistetuista tekstiileistä tällä hetkellä todella pieni.

Bambun ongelmana onkin se, että siitä valmistetun viskoosikuidun markkinointiväitteet ovat epätarkkoja ja jopa valheellisia, eivätkä kaikki bambun hyvät ominaisuudet ole enää itse lopputuotteessa. Tästä syystä bambua onkin ajateltu (sekä röyhkeästi myös markkinoitu) ideaalisena ja täydellisenä ekokuituna, jota se ei ole. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi puuvillan tuotantoon verrattuna bambuviskoosi on kuitenkin selkeästi pienempi paha. Täydellinen ja eettinen ekokuitu se ei kuitenkaan ole.



Yhteenvetona

Oman kokemukseni sekä käsityöpiireissä liikkuneiden huomioiden mukaan tiskirätit bambu- tai hamppulangoista valmistettuina ovat käteviä, pitkäikäisiä ja huomattavasti kertakäyttöisiä tovereitaan esteettisempiä. Niiden käyttäminen on yksinkertaista ja helppoa, sujahtavathan ne kätevästi pesulle muun pyykin joukossa ja pieninä mahtuvat täyteenkin koneeseen. Niitä voi helposti muunnella juuri omaan kotiinsa ja tyyliinsä sopiviksi, eikä niiden tekemiseen kulu paljon aikaa.

Suosittelenkin kokeilemaan tiskirättien valmistamista, mikäli kestävämpien vaihtoehtojen tuominen keittiöön kiinnostaa.

-Annukka



Sekalaista linkkilistaa aihepiiristä kiinnostuneille:

Hipun tekemä neulottujen tiskirättien vertailu (mukana esimerkiksi erilaisia hamppu- ja bambulankoja).

Kemikaalikimara -blogissa on tarkasteltu bambukuitua ja sen markkinointiväitteitä kriittisesti.

Knitting Pattern Central -sivustolta löytyy kielitaitoiselle todella laaja valikoima neulottujen tiskirättien ohjeita.

Kuningaskuluttajan yhteenvetoa bambuviskoosikuidusta ja sen markkinoinnista.

Käspaikan Ekologiset kuidut -materiaali.

Vihreät vaatteet -sivusto käsittelee tekstiiliteollisuutta ympäristöystävällisyyden näkökulmasta ja vertailee esimerkiksi eri kuitujen ekologisuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti