sunnuntai 12. elokuuta 2012

Lipeää, laventelinkukkia ja oliiviöljyä, niistä on pienet saippuat tehty

Ruusun terälehtiä, ruusu-uutetta ja eteerisiä öljyjä
Teimme viime torstaina Kuu yrttitarhassa -blogin Satun kanssa saippuaa. Tarkoituksena oli perehtyä porukalla siihen, miten saippuaa voisi valmistaa alusta loppuun itse ja miten hyödyntää erilaisia luonnon aineksia sen valmistuksessa. Olimme tavanneet ensimmäistä kertaa Satun kanssa maanantaina ja jutustelleet Shasan herkullisen raakajäätelön äärellä niitä näitä. Huomasimme pian, että meillä on paljon yhteistä ja ehdotusta jatkotapaamisesta ei kukaan pistänyt pahakseen. Kun vielä keksimme, että voisimme tehdä samalla saippuaa, kaikkien innostus oli melkoinen. Apua alkuun saatiin ihanaiselta Eijalta, joka opasti meitä kädestä pitäen sähköpostitse saippuanvalmistuksen saloihin ja etenkin hyvien tietolähteiden äärelle.

Ensimmäinen kompastuskivi oli tiimillemme lipeä tai tarkalleen ottaen sen puute. Sitä kun ei tahtonut saada mistään. Kaikki alueen apteekit myivät eioota ja lisäksi tuotetta oli kuulema mahdotonta tilatakaan mistään. Onneksi saippuantekijät netissä pelastivat ja vinkkasivat kahdestakin erillisestä viemärinavaajasta, jotka olivat käytännössä 95 % -natriumhydroksidia (eli kauppanimeltään lipeää). Näiden tököttien metsästys kahmaisi Annukalta vielä reippaan ajan ja vaati intensiivistä jalkatyötä, mutta lopulta saatoimme voittajan elkein pamauttaa pöydälle purkillisen lipeää. Muihin hankintoihin kuului oliiviöljy, kookosrasva, munkinpaistorasva sekä rypsiöljy.

Kokosimme myös porukalla muita saippuaan sopivia juttuja. Erityisen upeita olivat Satun tuomat eteeriset öljyt, itse tehty ruusu-uute sekä neidon kuivaamat ruusun terälehdet. Lily kantoi lisäksi tullessaan paikalle laventelin kukkanuppuja. Näistä saatiinkin pienellä suunnitelulla päätettyä kaksi yhdistelmää, joilla saippuaa haluttiin lähteä tekemään.

Käytimme ensikokeiluumme perusreseptinä Karppaus ja perhe -blogin julkaisemaa muunneltua muksusaippuan ohjetta. Loppujen lopuksi päätimme jakaa massa ennen muotteihin valamista kahtia. Toiseen osaan käytimme appelsiiniöljyä, Satun tekemää ruusu-uutetta ja ruusun terälehtiä. Toisesta saippuasta tehtiin laventelista eteerisen laventeliöljyn ja laventelinkukkien avulla.

Kotikemistit vauhdissa: muista aina suojavälineet saippuanteossa!
Saippuan teko osoittautui yllättävän helpoksi ja varsinkin Lily oli ihan tulessa (kuvainnollisesti vain, sentään), kun pääsi punnitsemaan, mittailemaan ja käyttämään suojavarusteita. Lipeähän on voimakkaan emäksistä, joten iholle tai silmillä roiskuessaan se on todellakin vaarallista ja syövyttävää. Suositeltavaa onkin käyttää niin suojahanskoja kuin -lasejakin sekä pukeutua pitkähihaiseen ja -lahkeiseen vaatetukseen. Suojalasit etenkin voivat tuntua äkkiseltään hätävarjelun liioittelulta, mutta mikäli voimakkaasti syövyttävää lipeää saa roiskeen silmäänsä, sitä äkkiä kaduttaa todella pahoin oma hölmöytensä.
Mikäli vahinko pääsee käymään, kannattaa varata pullo etikkaa lähettyville. Voimakkaan hapan etikka neutraloi iholle roiskunutta vahvan emäksistä lipeää, joten mikäli ihokosketus pääsee syntymään, pikaisesti etikkaa päälle. Myös perheen pienimmät sekä lemmikit kannattaa pitää poissa puuhastellessa, jottei ikäviä vahinkoja pääse syntymään.

Lipeä-vesiseos lämpeni yllättävän kuumaksi, joten sen sekoittamisessa kannattaa tosiaan varoa. Lisäksi varsinkin sekoituksen alkuvaiheessa muodostuu höyryjä, joita ei liiemmin kannata haistella. Teimmekin saippuamme turvallisesti alusta loppuun parvekkeella keittolevyn avustuksella.

Laventelin tuoksuinen saippuamassa
juuri muottiin valettuna.
Lipeä-vesiseoksen tekeminen oli oikeastaan koko saippuaprojektin haastavin osuus. Muihin työvaiheisiin kuuluneet rasvan sulatukset, saippuamassan vatkaus ja tuoksuaineiden sekoittelu sujuvat jokaiselta kotikokilta vaivatta. Mitä nyt saippuamassa vatkatessa hieman roiskui. Appelsiini-ruususaippuasta teimme yhden ison palan ja laventelisaippuasta riitti sekä yllä oleviin suloisiin pikkusaippuoihin, että maitotölkin pohjalle valettuun isompaan palaan. Saippuamassa asettuikin mukisematta muotteihin ja tuoksui huumaavalta. Mielenkiinnolla jätimme saippuan jähmettymään seuraavaan iltaan saakka.

Appelsiini-ruususaippua seuraavana aamuna muotissaan.

Seuraavana päivänä iltapäivällä Annukan hermot pettivät ja täytyihän niitä saippuoita mennä tökkimään ennen kuin vuorokausi oli kulunut umpeen. Isommat kimpaleet irtosivat kauniisti muoteistaan hieman puristelemalla, mutta pienimmät eivät olisi hennonneet jättää muottiaan. Maitotölkkiin valettu pikkuhalko leikkautui kauniisti kolmeen pienempään siivuun laventelintuoksun leijuessa edelleen voimakkaana. Muovitölkkiin valettu appelsiini-ruusu sai rasian pohjasta sen verran kauniin kuvion, ettei Annukka raaskinut sitä ainakaan vielä leikellä pienemmäksi. Pieniä saippuoita suostuteltiin eroamaan muottinsa hellästä syleilystä pienellä pakastuskäsittelyllä, jonka jälkeen mokomat irtosivatkin ongelmitta.

Valitettavasti saippua ei ole valmis heti muotista irrottelun jälkeen. Saippuat matkasivat muovisessa viinirypäle-rasiassa kaappiin odottamaan tuskallisen pitkäksi kuuden viikon jaksoksi kypsymistään. Parin kuukauden päästä päästään siis toivottavasti vihdoin pesemään ensimmäinen pari käsiä näillä kaunokaisilla.

Saippuakimpaleita muoteistaan irroteltuna 
Puuhastelu oli sen verran mukavaa ja koukuttavaa, että saippuaa tulee varmasti tehtyä jatkossakin itse. Etenkin reseptien ja niiden muuntelun laajuus tuntui huimaavalta ja avasi jatkuvasti uusia ajatuksia ja ideoita. Ehkä jos ensi kerralla käyttäisi vaikkapa sheavoita? Entä jos reseptiin livauttaisi mantelijauhoja, nehän kuorisivat mukavasti? Entäpä millainen olisi täydellinen suihkusaippua? Voikin siis olla, että saippua ei tule enää jatkossa ostettua lainkaan, vaan tehtyä kokonaan alustan loppuun saakka itse. Suosittelemme kokeilemaan!

-Annukka ja Lily

4 kommenttia:

  1. Yes, hienoa:)) Minua kiinnostaisi kovasti tuo ruusu-uutteen tekeminen? Kun itse olen vain keitellyt teetä, olisi kiva saada uutettakin.
    Kun näin komeita saippuoita tuli ensikertaa tekeviltä, niin mitähän mahtaa oikein ollakaan luvassa:)

    VastaaPoista
  2. Satulta täytyy kysyä tarkempia yksityiskohtia tuosta ruusu-uutteesta ja sen valmistuksesta. Minäpäs vinkkaisen sille, että kyselyitä on tullut :)

    Me olimme kaikki kovasti innoissamme saippuoista ja näitä tulee varmaan tehtyä jatkossakin. Etenkin kun porukassa on useampikin, jota yrtit, kasviuutteet ja muut kiinnostavat kovasti ja saippuan tekeminen antoi mahdollisuuden yhdistellä omaa tietämystä ja käsitöitä :) Kiitoksia vain itsellesi avusta!

    -Annukka

    VastaaPoista
  3. Kiitos ihanasta kommentista blogiini!

    Aivan mahtava postaus tämä! Pitää selata blogiasi tarkemmin, vaikuttaa mielenkiintoiselta!!
    Kiitos :)

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa oli tosiaan saippuan tekoa kokeilla, ja blogisi ohjeet olivat ihanan selkeitä sekä yksityiskohtaisia. Varmasti jatkossakin tulee testailtua saippuantekoa, ainakin itseä kiinnostaisivat kovasti villiyrttien käyttö.

    -Lily

    VastaaPoista