sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Trendiruokavalioista ja terveellisestä syömisestä

Sushissa riittää hiilihydraatteja, mutta sitä ei siitä syystä kannata vältellä
epäterveellisenä. Kokonaisuus ratkaisee.

Viime vuosina tapetille on noussut kovasti hiilihydraattien välttely ruokavaliossa ja keskustelufoorumit, aikakausilehdet, keskusteluohjelmat ja sosiaalinen media ovat täyttyneet karppauksen puolustajista ja vastustajista. Keskustelua ovat käyneet tavalliset kansalaiset, terveysalan ammattilaiset, tutkijat, elinkeinoelämän vaikuttajat... Karppausvillityksen seurauksena kauppoihin on ilmestynyt karppileipää, karppipakastepitsoja ja muita perinteisesti hiilihydraattipitoisia tuotteita, joiden hiilihydraatteja on tavalla tai toisella vähennetty. 

Raparperikiisseli on myös hiilihydraattipitoista, mutta
perunajauhoilla suurustettuna luontaisesti gluteenitonta.
Suurin karppaushuuma tuntuu tasoittuneen, mutta oman syömisen (yli)analysointi ja tiettyjen ruoka-aineiden tai ruoka-aineryhmien välttelyyn perustuvat ruokavaliot näyttävät tulleen jäädäkseen. Seuraavaksi muotiruokavalioksi onkin jo nostettu esille gluteenin välttely. Keliaakikot joutuvat terveytensä puolesta välttelemään tätä useiden viljojen sisältämää proteiiniyhdistettä. Elintarviketeollisuudessa puolestaan käytetään gluteenipitoista viljatärkkelystä monissa tuotteissa lisäämään niiden proteiinipitoisuutta. 

Gluteenin välttely tuntuu äkkiseltään ajateltuna vähän typerältä hommalta. Toisaalta, mikäli korvaa gluteenipitoisia viljatuotteita luontaisesti gluteenittomilla tuotteilla, tulee ruokavalioon sitä kautta monipuolisuutta ja uusia ruoka-aineita. Ilman lääketieteellistä syytä tuskin kannattaa vaihtaa tavallisia viljoja teollisesti gluteenittomiin vaihtoehtoihin. Useimmiten kun teollisesti pitkälle prosessoidut elintarvikkeet ovat osoittautuneet ennemmin tai myöhemmin tutkimuksissa vähemmän prosessoituja vastineitaan epäterveellisemmiksi. Prosessointi muuttaa monien ruoka-aineiden koostumusta ja rakennetta. Prosessoinnin varrella ravinnosta myös tulee usein yksipuolisempaa ja ravintoköyhempää. Lisäksi prosessoituihin elintarvikkeisiin joudutaan usein lisäämään erilaisia apuaineita, jotta valmiiseen tuotteeseen saadaan haluttua rakennetta, väriä ja koostumusta.

Usein tiettyihin erikoisruokavalioihin siirtyminen houkuttaa niistä saatujen nopeiden tulosten takia esimerkiksi painonpudotuksessa. Pitkäaikaisvaikutukset voivat kuitenkin tuoda mukanaan muita ongelmia, eikä se painokaan välttämättä putoa uuden ruokavalion myötä pysyvästi. Erilaisten trendiruokavalioiden noudattaminen voi johtaa yllättävämpiinkin seurauksiin. Tieteellistä pitkäaikaistutkimusta aiheesta ei ole juurikaan ehditty vielä tehdä, mutta esimerkiksi karppauksessa ongelmia voi syntyä liiallisen proteiinin ja rasvan nauttimisesta sekä siitä, että elimistö saa liian vähän kuituja. Myös  vaikkapa monet B-ryhmän vitamiinit voivat jäädä puuttumaan, jos niiden lähteenä olevia viljatuotteita kartellaan, eikä korvaavia B-vitamiinipitoisia ruoka-aineita tule syötyä. Joissain tutkimuksissa karppaus on myös yhdistetty kohonneisiin kolesteroliarvoihin sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin. Lisäksi karppauksella on myös negatiivisia ympäristövaikutuksia lihantuotannon suurempien kasvihuonekaasupäästöjen ja suuremman viljelyalan myötä.

Karitsankyljyksiä ja kasvishöystöä. Sekasyöjille liha on hyvä
proteiinin lähde, mutta mukana tulee useimmiten myös paljon
eläinrasvaa. Lisäksi kasviperäinen proteiini on terveydelle eduksi.

Mikäli siis tiettyjen ruoka-aineiden tai ruoka-aineryhmien välttelyyn ei löydy omalta kohdalta mitään lääketieteellistä syytä, on mielestäni useimmiten aivan turha lähteä noudattamaan ehdottoman tiukkaa ruokavaliota. Sen sijaan terveellisintä on huolehtia ruokavalionsa monipuolisuudesta. Siitä, että saa useimmat tarvitsemansa ravintoaineet tuoreesta, monipuolisesta ja mahdollisimman vähän prosessoidusta ruuasta. Näin pohjoisessa asuessa D-vitamiinilisät tekevät talviaikaan hyvää ruokavaliossa. Kunhan huolehtii siitä, että nauttii D-vitamiininsa rasvaliukoisena (ja siitä, että käytössä olevassa D-vitamiinissa ylipäätään on sitä vitamiinia). Varmimmin niin D-vitamiinia kuin muitakin vitamiineja ja hivenaineita tietysti saa syömällä sellaisia ruoka-aineita, joissa luontaisesti on paljon vitamiineja. D:n kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi rasvaisia kaloja ja sieniä.

Syömällä monipuolisesti ja vaihdellen eri ruoka-aineita sekä nauttimalla mahdollisimman vähän prosessoidusta ruuasta voi varmistua siitä, että saa tarvitsemansa ravintoaineet. Ekologisesti vähemmän kuormittava lähi- ja villiruoka säilyttävät ympäristöä myös jälkipolville. Ja tietysti silloin tällöin voi herkutella myös niillä vähemmän tarveellisillä ruuilla, jos sattuu aivan erityisesti pitämään esimerkiksi kuumista ja rasvaa tihkuvista ranskalaisista perunoista...

-Lily

--
FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti