perjantai 2. marraskuuta 2012

Ihmisen parhaat ystävät?

Koe-eläiminä käytetään yllättävän paljon myös koiria.
Yleisimmin käytetty koirarotu eläinkokeissa on kuitenkin
kuvan kääpiösnautserin sijasta beagle.

Oletko koskaan miettinyt, millaisia testejä vaaditaan, ennen kuin käyttämäsi puhdistusaine, kenkien hoitoaine, liitutaulumaali, shampoo ja työtuoli ovat päätyneet kauppaan asti? Vietin elokuussa tiiviisti aikaani Jyväskylän yliopiston järjestämällä koe-eläinkurssilla, saavuttaen eläinkoeasetuksen mukaisen C-kategorian kelpoisuuden eläinkokeiden tekemiseen. Minulla on siis jatkossa mahdollisuus hakea omissa nimissäni lupaa tehdä eläinkokeita, mikäli joskus sattuisin työskentelemään koe-eläimiä käyttävässä tutkimuslaitoksessa. 

Rotta (Rattus norvegicus) on eräs yleisimmistä koe-eläimistä. Rauhallisena ja
käsittelyyn tottuvana eläimenä sillä suoritetaan lukemattomia erilaisia kokeita.
Kuvan rotta on Maijan jo edesmennyt lemmikki, joka eli hyvän
lemmikkirotan elämän. Kuva Maija Karala.

Intensiivisellä kurssilla tutustuimme tarkemmin erilaisiin eläimiin koe-eläiminä, opettelimme rutiininomaisia käsittely- ja toimenpidemenetelmiä sekä tankkasimme hurjat määrät teoriaa ja lainsäädäntöä. Lisäksi tietenkin pohdimme paljon eläinkokeiden etiikkaa ja ylipäätään koe-eläinten tarpeellisuutta. Kolmiviikkoisen kurssin aikana asiaa tuli pyöriteltyä mielessä monesta eri näkökulmasta ja vastaan tuli paljon sellaisiakin asioita sekä näkökulmia, mitä ei aiemmin ollut osannut edes ajatella.

Toinen Maijan edesmenneistä lemmikkirotista. Rotat ovat luonnostaan uteliaita
eläimiä, ja oletettavasti niiden elämä pienissä koe-eläinhäkeissä on
melkoisen tylsää. Kuva Maija Karala.

Eräs paljon ajatuksia herättänyt aihe oli kemikaalitestit. EU edellyttää nykyisin, että kaikki kemikaalit, biosidit ja kasvinsuojeluaineet testataan monivaiheisesti haitallisuuden, karsinogeenisyyden, iho-, silmä- ja ruoansulatuskanavan ärsyttävyyden, lisääntymiselle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ja useiden muiden testien avulla. (Kosmetiikkaan liittyvä lainsäädäntö ja testaus poikkeavat muista kemikaaleista sen verran merkittävästi, että niistä ajattelin kirjoittaa myöhemmin kokonaan oman artikkelinsa.) Valtaosa näistä testeistä voidaan tällä hetkellä tehdä ainoastaan eläinkokein, sillä vaihtoehtomenetelmiä ei joko ole ollenkaan, tai niitä ei ole vielä kehitetty niin pitkälle, että niitä voisi hyväksytysti käyttää korvaamaan eläinkokeita. Toistaiseksi siis tuhannet eläimet uhrautuvat sen edestä, että meillä ihmisillä olisi käytössämme turvallisempia kemikaaleja.

REAHC -asetuksen suunniteltu aikataulu (kuva Tukes).
Paitsi että... useat ennen nykyistä, testausta edellyttävää lainsaadäntöä käyttöön otetut kemikaalit ovat edelleen hyvin puutteellisesti testattuja. Meillä ihmisillä on siis kasakaupalla "vanhoja, hyväksi havaittuja" kemikaaleja säännöllisessä käytössä. Kemikaaleja, joiden mahdollisista haittavaikutuksista emme välttämättä tiedä yhtään mitään. EU:n kemikaalitestauksia edellyttävä lainsäädäntö pyrkii saamaan kaikki markkinoille tulevat uudet kemikaalit testatuiksi vuoteen 2018 mennessä. Nyt eletäänkin siis lainsäädännön siirtymäaikaa. Tosin nykyisillä resursseilla tuhansien ja taas tuhansien aineiden testaus ei todennäköisesti tule onnistumaan suunnitellussa aikataulussa. Lisäksi ensi vuoden alusta uudistuva eläinkoelaki tuo koe-eläinten pitoon ja testaukseen taas uusia käytäntöjä.

Suomessa eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehittää FICAM (Finnish Centre For Alternative Methods), joka järjestää tutkijoille koulutuksia vaihtoehtoisista menetelmistä sekä kehittää ja validoi vaihtoehtoisia menetelmiä. FICAM on perustettu vuonna 2008, eli on verrattain nuori toimija Suomessa. Toivoa sopii kuitenkin, että sekä resurssien että eläinten hyvinvoinnin takia vaihtoehtoiset menetelmät saisivat pakollisissa testeissä yhä surempaa jalansijaa.

Tällä hetkellä sanonta "ihmisen paras ystävä" voi monen eläimen kohdalla tarkoittaa seuran, huolenpidon ja turvan lisäksi myös uhrautumista ihmishenkien edestä. Joka päivä tuhannet koe-eläimet altistuvat aineille, jotka mahdollisesti aiheuttavat syöpää, ihoärsytystä, lapsettomuutta, ruoansulatuskanavan ärsytystä... Kiitos näiden eläinten, altistumme edelleen monille, mutta kenties jonkin verran turvallisemmille, kemikaaleille. Kokonaan toinen asia on tietysti sitten se, onko meillä ihmisinä oikeutta käyttää hyväksi muita lajeja näin räikeästi omien etujemme vuoksi.


-Lily

--
ELLA -eläinkoelautakunta
FICAM
Tukes: Kemikaalit, biosidit ja kasvinsuojeluaineet
Tukes: Yleistä REACH -asetuksesta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti