torstai 17. tammikuuta 2013

Jaakko, kuu ja kuumuus

Upea täysikuu näkyi vuonna 2011 Kuun ollessa erityisen lähellä Maapalloa
(kuva täältä).


Vanha kansa on kertonut monia viisauksia, joihin on uskottu yleisesti ja jotkut uskovat niihin yhä tänä päivänä. Kansanperinteen mukaan heinäkuun 25. päivänä eli Jaakonpäivänä, Jaakko itse heittää kylmän kiven veteen. Emme tiedä kuka oli alkuperäinen Jaakko, ja oliko hän jostakin vihainen. Järvivesien on ajateltu alkavan kylmetä tuosta päivämäärästä lähtien. Kyseinen päivä on kuitenkin useimpina vuosina kuuminta kesää Suomessa, mikä ei tue uskomusta. Sanonta on kuitenkin peräisin keskiajalta, jolloin meillä käytettiin juliaanista kalenteria nykyisen gregoriaanisen sijaan. Siinä vuodenpäivät osuvat 11 päivää myöhempään ajankohtaan kuin nykyisessä kalenterissa. Kalenteriuudistus tapahtui vuonna 1753. 

Tilastojen mukaan Jaakon pintavesien jäähtyminen alkaa elokuun alkupäivinä. Ilma alkaa kuitenkin viilentyä Jaakon päivän tienoilla, mikä näkyy pitkän ajan tilastoissa. Tosin uusi lievä nousu näkyy elokuun alkupäivinä nykyisissä tilastoissa; ikään kuin ilmakehä ei antaisi suosiolla periksi jäähtymiselle. Tämän toisen nousun jälkeiseen aikaan sijoittuu myös järvien pintavesien laskun alku pitkän ajan tilastoissa. Tämä selittyy veden lämpövaraston tilavuudella, lämpökapasiteetilla. Raskaampi lämmin vesikerros jäähtyy hitaammin kuin ilma.

Säät vaihtelevat kuitenkin suuresti eri vuosina, ja pintavesien lämpötila seurailee noin viikon viiveellä ilman lämpötilan muutoksia. Joskus Suomessa on pitkään elokuussa päivisin yhä hellettä. Vaikka yöt toki alkavat jäähtyä, niin pintavesien jäähtyminen on lämpimän ja aurinkoisen sään jatkuessa hidasta. Uimavesien viileneminen elokuun alussa ei ole jokavuotinen fakta.


Täysikuu

Yleisen uskomuksen mukaan täysikuulla ihmisiä vaivaa kuuhulluus. Seurauksena olisi uneton yö, perheriita tai keskittymiskyvyttömyys töissä. Jaksollisesti vaihteleva käyttäytymisen ilmiö ei ole mahdoton todellisuudessa, sillä tietyt ihmisen psyykkiset ja fyysiset ominaisuudet liikkuvat kuin hissi. Muun muassa vireystila vaihtelee vuorokauden aikana. Järkevää selitystä kuun ja käyttäytymisen väliselle yhteydelle ei kuitenkaan ole olemassa. Tilastot eivät myöskään tue tällaista yhteyttä.

"Biologisen vuorovesi" -teorian mukaan kuun täytyy vaikuttaa myös ihmisiin, koska se vaikuttaa meriin. Ihmiset ovat suurimmaksi osaksi vedestä muodostuneita. Teoria on kuitenkin epätodennäköinen, koska ei ole olemassa järkevää selitystä sille, että miten ihmisessä oleva vesi vaikuttaisi tunnetiloihin. On myös huomion arvoista, että kuunvetovoima on fysikaalisesti mitattuna hyvin pieni. Täysikuun ja rikosten välistä yhteyttä on myös tutkittu. Useimmat tutkijat, kuten Durm, Terry ja Russel eivät löytäneet aggressiivisuuden ja täysikuun välille yhteyttä. Amerikkalainen Lieber suoritti kuitenkin toisenlaisen tutkimuksen, jonka mukaan murhat lisääntyivät täysikuulla. 


Helteet

Ilmastonmuutoksen myötä kesät tulevat lämpenemään entisestään. Ilmastoennusteiden mukaan kuumat ja hyvin kuumat päivät lisääntyvät selvästi jo lähivuosikymmeninä. Helteiden tarkkaa ajankohtaa ei kuitenkaan voida ennustaa.

Kesä 2010 oli erikoinen, koska silloin alkoi juhannuksena hellejakso, joka jatkui aina elokuun puoliväliin asti. Ilmatieteen laitoksen mukaan hellettä mitattiin jossain päin Suomea, toukokuun hellejakso mukaan lukien, peräti 57 päivänä. Ennusteiden mukaan kuumat ja hyvin kuumat päivät lisääntyvät selvästi jo lähivuosikymmeninä. Tyypillisenä vuosisadan lopunkaan kesänä niitä on tuskin kuitenkaan kuuttakymmentä.

Tulevaisuuden kuumimmat kesät ovat vielä vuotta 2010 kuumempia, kertoo Ilmatieteen laitos. Pohjois-Savoon tehty arvio näyttää, että siellä jo ennen vuosisadan puoliväliä voi olla suunnilleen kerran 20 vuodessa kesä, jolloin kuumia ja hyvin kuumia päiviä olisi enemmän kuin vuonna 2010. Todennäköisyyslaskelmien mukaan nykyisessä, jo muuttuneessa ilmastossa vastaava hellekesä koettaisiin vain kerran elämässä. Ilmastonmuutoksen edetessä todennäköisyys kasvaa ja tällainen kesä koettaisiin vuosisadan puolivälin arvioidussa, muuttuneessa ilmastossa jopa kerran 10-15 vuodessa.


Alla muutamia vanhan kansan sanontoja, joita jokainen voi halutessaan pohtia ja tutkia:

"Maaliskuussa maata näyttää, huhtikuussa humahtaa (maaliskuussa ilmestyvät ensimmäiset varvut ja huhtikuussa hanget sulavat nopeasti)."

"Pihlaja ei kanna kahta taakkaa (jos pihlajassa on paljon marjoja, niin tulee vähäluminen talvi)."

"Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat (jos Liisan päivänä on liukasta niin myös Kaisan päivänä)."

"Minkä helmi helpottaa sen maalis maksattaa (jos helmikuussa tulee leutoja kelejä niin maaliskuussa tulee kovia pakkasia)."

"Kun kuulet kurjen äänen, älä mene lammen jäälle. (jää on silloin niin heikkoa ettei kestä kävellä)."

"Jos tammikuussa on oravan kierä, on maaliskuussa oriin kierä (jos hanki tammikuussa kantaa oravaa niin se maaliskuussa kantaa oriin)."

"Simo siltoja tekee, Martti aisoilla ajelee (Simon päivä tuo jääkelit ja Martin päivänä jään pitäisi kantaa)."

"Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko (jos on iltarusko niin seuraava päivä on kaunis, ja jos on aamurusko niin tulee huono sää)."

"Jos talitintit tulevat ikkunalaudalle kurkistelemaan niin tulee pakkassää."

"Jos nurkat paukkuu niin sää lauhtuu."

"Lehmät tietää milloin tulee ukkonen."

"Jos on talvella poutia, niin ensi kesänä heinänteon aikaan on myös poutaa."

"Pouviks` kuu kehii (kuussa kehä ympärillä, tulossa poutaa)."

"Lännen tuulet lämpimät."


-Lauri

--
Wikipedia: Jaakko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti