torstai 11. huhtikuuta 2013

Ihan pyllystä - kestovaippailun arkea ja iloa


Itselleni oli jokseenkin selvää alusta lähtien, että tahtoisin kokeilla meillä kestovaippoja. Tärkeimpiä syitä itselleni olivat  lapsen hyvinvointi sekä haluni vähentää jätettä. En asettanut itselleni tiukkoja tavoitteita, vaan päätin lähteä touhuun mukaan letkein ottein. Jos alussa olisi liikaa muuta opeteltavaa, käytettäisiin kertakäyttövaippoja. Jos vaippojen peseminen tuntuisi jonakin päivänä ylitsevuotavan raskaalta tai jonakin viikkona ei vaan huvittaisi millään, kertakäyttöjä kehiin. Tämän armeliaan aloituksen sekä ystävien vaippalahjoitusten turvin oli helppoa ja kevyttä lähteä tutustumaan kestovaippojen maailmaan. Meidän kestoilumme alkoikin yhdellä kestovaipalla päivässä ja hitaasti eri malleja testaillen.

Itse ommeltuja taskuvaippoja M-kokoiselle vauvalle

Kestovaipat ovat siis nimensä mukaisesti vaippoja, joita voi käyttää uudelleen ja uudelleen.  Vaipat voivat vaihdella rakenteeltaan, materiaaleiltaan ja hinnaltaan suuresti. Ajatuksena on, että lapsen ihoa vasten tulee kangasta, joka imee kosteutta tehokkaasti ja siirtää sitä seuraaviin kerroksiin. Uloimpana on kuorikerros, joka estää kosteuden siirtymisen lapsen vaatteisiin. Vaipat voivat esimerkiksi olla sisävaippoja, jotka imevät kosteuden itseensä ja tarvitsevat päälleen esimerkiksi laminoidun kosteussulkukankaan tai vaikkapa perinteisemmät villahousut. Muita perusvaihtoehtoja ovat taskuvaipat ja AIO (all in one) –vaipat, jotka muistuttavat eniten kaupan kertakäyttövaippoja. Taskuvaipoissa on nimensä mukaisesti tasku, johon voidaan lisätä imuja tarpeen mukaan. Osassa malleista on suoraan mukana kosteudenpitävä kuorikerros. AIO-vaipoissa puolestaan on mukana kaikki tarpeellinen imuista aina kuoreen asti eli ne voi suoraan pukea lapsen päälle ilman hienosäätöä.

"Äiti, mitä olet päälleni oikein kiskonut?" Nepein säädettävä taskuvaippa.

Kestovaippojen käyttösyiksi mainitaan usein ekologisuus, taloudellisuus sekä lapsen terveys.

Kenen vaipat ovat vihreimmät?

Kertakäyttövaippoja käyttävä lapsi tuottaa vaippakautensa (noin 30 kuukautta) aikana keskimäärin 1500 kiloa vaippajätettä. Luku hätkähdytti kyllä ainakin allekirjoittanutta, vaikka suurta määrää osasinkin odottaa.
Kestovaippoja pidetään yleensä poikkeuksetta ekologisempina kuin kertakäyttöisiä tovereitaan ja monet kestoilijat suhtautuvat asiaansa melkoisella fanaattisuudella. Kestovaippojen ekologisuutta kuitenkin vähentää jonkin verran se tosiasia, että ne on pestävä. Suvi Haaparanta teki YTV:lle 2002 tutkimuksen, jossa kertakäyttövaippojen materiaalirasitus oli 1134 kiloa vuodessa. Kestovaippoja kokonaan käyttävillä vastaava luku oli 353 kiloa. Ero on melkoinen. Oletuksena tuloksessa on, että vaipat narukuivatetaan normaalisti, eikä niitä pistetä kuivumaan kuivausrumpuun tai kuivaushuoneeseen.

Teippivaippa kertakäyttöversiona

2008 tehdyssä brittitutkimuksessa havaittiin, että kestovaipat saattavat olla jopa ympäristölle haitallisempia kuin kertakäyttöiset toverinsa. Tutkimuksessa on kuitenkin pistettävä merkille se, että se tehtiin Englannissa. Sikäläisissä talouksissa on hyvin tavallisesti käytössään kuivausrumpu, joka on varsinainen energiasyöppö pesukoneeseen nähden. Tutkimuksessa oletettiin myös, että vaipat pestäisiin korkean lämpötilan pesuohjelmia käyttäen. Tavallista ainakin Suomessa onkin pestä vaipat 60 asteen pesulla, jolloin ulosteperäiset bakteerit ja mikrobit tuhoutuvat. 90 asteen pesu on vain erityistapauksia varten, eikä sitä normaalissa vaippapyykittelyssä tarvitakaan. Kestovaippojen ekologisuutta voi nostaa myös valitsemalla sähköntoimittajakseen yrityksen, jonka valikoimista löytyy vihreitä vaihtoehtoja, kuten aurinko- tai tuulisähköä.

Taskuvaippoja pul-kuorella: sisään lisätään tarvittavat imut
Vaippajäte on ongelmallista, koska sitä muodostuu paljon (noin 7 % kaikesta jätteestä) ja se sisältää ulosteita. Muoviin haudatut ulosteet muodostavat metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Suomessakin on pohdittu mahdollisuutta, että vaipat jatkossa kerättäisiin erilleen ja ne poltettaisiin. Tämä olisi erityisen hyödyllistä, mikäli syntyvä lämpöenergia voitaisiin hyödyntää. Tässäkin on toki omat ongelmansa, tuottaahan polttaminen erilaisia haitallisia yhdisteitä, kuten dioksiineja sekä organokloori- ja PAH-yhdisteitä. Polttaminen kuitenkin vähentäisi jäteongelmaa kertakäyttövaippojen osalta.

Hintalappu vaippailulle

Kestovaippojen aloituskustannukset ovat kertakäyttövaippoja huomattavasti korkeammat, mutta pitkässä juoksussa hintaero tasaantuu selkeästi kestovaippojen hyväksi. Kestovaippojen hintaa pienentää entisestään se, että niitä myydään runsaasti myös käytettyinä. Oma vaippa-armeijani koostuu pääasiallisesti kokonaan toisten lahjoittamista tai myymistä vaipoista, muutaman olen lisäksi ommellut itse. Hintaa vähentää myös se, että kestovaippojen jälleenmyyntiarvo on huomattava eli omansa voi myydä edelleen vaippakauden jälkeen tai jättää ne esimerkiksi seuraavan lapsen käytettäviksi.
Meidän taloutemme vaipatustarvikkeet mahtuvat kahteen koriin, vasemmalla imut ja oikealla vaipat
Vaippoja ei tarvitse myös ostaa välttämättä säkillistä umpimähkään, vaan monella paikkakunnalla toimii vaippalainaamoja, joista voi käydä hakemassa pientä summaa vastaan paketillisen kestovaippoja. Niiden avulla voi sitten kokeilla, mitkä mallit voisivat toimia omalla lapsella ja onko puuha sellaista, että sitä jaksaisi jatkaa koko vaippakauden.

Terveyttä vai riskejä?

Kestovaippoja markkinoidaan usein myös terveellisyyteen vedoten ja itselleni se oli yksi tärkeimmistä syistä valita kestot. Itse atooppisen ihon omistajana olin huolissani lapsen ihosta ja etenkin hautovan kertakäyttövaipan vaikutuksista sille. Lisäksi halusin minimoida lapseni kemikaalialtistuksen käyttämällä pääosin kangasvaippoja. Onneksi lapsi ei näyttäisi perineen superherkkää ihoani, vaan on porskuttanut tomerana vaipoissa kuin vaipoissa.

Perinteisemmät vaippavillahousut
Kestovaipat hiostavat vähemmän kuin kertakäyttöiset versiot. Monet allergiset ovat myös saaneet kestovaipoista helpotusta. Osa lapsista ei kestä ihollaan myöskään keinokuituja, jolloin osa kestovaipoista on poissuljettu vaihtoehto. Onneksi luonnonkuituisia vaihtoehtojakin on kestoissa olemassa.
Työsuojelurahasto teki myös takavuosina tutkimusta siitä, levittävätkö kestovaipat päiväkotioloissa mikrobeita ja viruksia ja täten altistaisivat työntekijöitä infektioille. Lopputuloksena oli, että infektioriski oli sekä kesto- että kertokäyttövaipoilla sama eli molemmat todettiin yhtä turvalliseksi näiltä osin. Sen sijaan tutkimuksessa paljastui, että kertakäyttövaipoista haihtuu erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) monikymmenkertainen määrä kestovaippoihin nähden. Kaikkia yhdisteitä ei kyetty myöskään tunnistamaan, toisin kuin kestovaippojen tapauksissa. Näyttäisikin siltä, että oma huoleni kemikaalialtistuksesta vaippojen kautta olikin perusteltu.

Apua! Tämä kaikki saa minut huolestumaan, mutta koen kestovaipat edelleen vaikeiksi ja vastenmielisiksi!

Joillekin kestovaipat ovat ihana ja hyvää mieltä tuottava asia. Toisille ne ovat vaivalloisia ja kauhistus. Vanhemmuus tuo tullessaan aivan omia yllätyksiään ja haasteitaan. Kenenkään ei kannata tehdä itselleen ylimääräistä taakkaa tekemällä jotakin väkisin ja hampaat irvessä. Kotitalouksien hiilijalanjälki syntyy kuitenkin niin monesta muustakin seikasta kuin vaipoista. Jos elää muutoin ekologisesti, ei kertakäyttövaippojen käyttäminen koko vaippakauttakaan ole maailman syvin synti. Jos taas narukuivattelee kestovaippojaan hymy huulillaan ja samaan aikaan surutta omistaa useamman auton, lentää vähintään muutaman kerran vuodessa etelän lämpöön ja asuu energiasyöpössä asunnossa, eivät kestovaipat riitä pelastamaan hiilijalanjälkeä.

Itse olen pitänyt ohjenuoranani ajatusta siitä, että yksikin kestovaippa päivässä tarkoittaa 365 kertakäyttövaippaa vähemmän vuodessa. Niinpä meillä osakestoillaan sujuvasti ja vailla suurempia tunnontuskia. Päivisin tyttö käyttää pääosin kestoja, yöt ja valtaosa reissuista kodin ulkopuolelle mennään kertakäytöillä. Yökestoilua ollaan kokeiltu muutamia kertoja ja toivon mukaan saamme siirryttyä siihenkin kokonaan lähiaikoina. Vaippojen kemikaalit välillä huolestuttavat minua, mutta tiedän lapseni altistuvan haitallisille kemikaaleille montaa muutakin kautta. Koetankin vähentää niitä etenkin kotiympäristössämme kokonaisvaltaisesti.

Peppu pystyssä mennään vauhdilla, olipa sen peittona sitten kesto tai kerttis
Toivottavasti jokainen vaippakauttaan viettävä tai sen viettoon valmistautuva löytää oman tapansa tässä viidakossa. Vaikka ei kestovaippoihin päätyisikään, toivoisin hurjan paljon, että vanhemmat jaksaisivat kaikkien muidenkin kiireidensä keskellä edes tutustua kertakäyttöjen vaihtoehtoihin, päätyivätpä he lopulta mihin ratkaisuun tahansa. Pääasia kuitenkin on, että jokainen vauva kasvaisi hyväntuulisten ja rentojen vanhempien kanssa.

-Annukka


Lähteet:


Kanto-kestovaipat, vaippojen hintavertailua (tehty yhdellä vaippamerkillä, mutta kestovaippojen hintataso on tavallisesti tuota luokkaa)

Brittitutkimus vaippojen ympäristövaikutuksista: An updated lifecycle assessment study for disposable and reusable nappies




Linkkejä:


Kestovaippayhdistyksen omat sivut




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti