sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kolme kertomusta Lihattoman lokakuun ääreltä, osa I

Lilylla ja minulla on tapana hengata usein biotripletissä eli kolmen biologin kokonaisuudessa, johon kuuluu lisäksemme Erään planeetan ihmeet -blogin Maija. Jokainen meistä sitoutui tahollaan kokeilemaan Lihatonta lokakuuta, hieman eri syistä tosin. Jokainen osallistuikin tapahtumaan omalla tavallaan ja jokaisella on ollut takanaan erilainen taival viimeisten viikkojen aikana. Tarkoituksenamme onkin käydä läpi näitä kolmea kokemusta ja purkaa sitä, millaisia ajatuksia ja tunteita lihaton kuukausi meissä on herättänyt.

Punajuuripihvejä sienikastikkeella
Itselleni Lihaton lokakuu alkoi leppoisena ajatuksena vähentää lihansyöntiä aiemmasta. Olen usein pohtinut, että voisin hyvinkin olla kasvissyöjä ja toteuttaa juurikin tätä kautta omaa ajattelumaailmaani ja moraaliani. Lihan tehotuotantomme on kestämättömällä pohjalla, niin ympäristöä kuin eläinten olojakin ajatellen. Kasvissyönti olikin aina ollut minulle hyvin looginen askel.

Kuitenkin kasvissyöjäksi heittäytyminen siirtyi aina "sitten joskus" ajankohtaan. Ajattelin, että asia vaatisi hurjaa paneutumista, etten missaisi kaikkia oleellisia ravintoaineita. Koin hankalaksi, ettei minulla ollutkaan suoraan päässäni tuhannen reseptin tietopankkia, josta kaivaa luottoreseptejä tai varioida vanhoja suosikkeja. Oletin, että asia vaatisi minulta hurjasti, eikä minulla ollut siihen mahdollisuutta, sillä ainahan minulla oli arjessani meneillään joku projekti, joka vaati aivotyötä ja paneutumista. "Sitten joskus" oli lupaukseni, jolla tyynnyttelin soimaavaa omaatuntoani.

Kasviksilla täytettyjä paprikoita
Kunnes Lihaton lokakuu marssi kehiin ja tarjosi oivan tekosyyn kokeilla. Siinähän oli ikään kuin paluu arkeen kuukauden kuluttua sekä lähtökohtaisesti vaihtoehtona kokeilla vain lihan määrän radikaalia vähentämistä täyden boikotin sijasta. Juuri sopivan leppoisaa minulle. Mies heitti lisää kapuloita rattaisiin uhoamalla päivää myöhemmin, että mehän viettäisimme kuukauden kokonaan lihoitta. Sallittuja olisivat maitotuotteet, kananmuna ja kala korkeintaan kerran viikossa (mieluiten itse pyydettynä). Suostuin ja sillä tiellä olemmekin kulkeneet koko lokakuun.

Kalaa on viimeisen 19 vuorokauden aikana nautittu lounaaksi kerran ja kananmunia käytetty lähinnä sitomassa esimerkiksi murekemassaa. Kovimmassa käytössä ovat olleet maitotuotteet, sillä meillä esimerkiksi turkkijogurttia ja maitorahkaa kuluu reiluja määriä.

Tofua marinoitumassa
Minulle Lihaton lokakuu on ollut helppo ja inspiroiva kuukausi. Se on ollut paljon kevyempää kuin uskoin kaikin puolin: Kokkaaminen ei vaadikaan taikatemppuja, vaan lähinnä tiettyjen perusasioiden ymmärtämistä. Reseptien etsintä ei olekaan toivotonta, vaan osaan jo varioida aiemman kokemukseni valossa ruoanlaitossa. Ruoka on ollut maukasta ja täyttävää. Kauppaan on myös tullut kannettua tavallista vähemmän euroja. Ainut varsinainen harmistuksenaiheeni ja lievä nolostukseni onkin ollut päässäni hämmentyneenä soinut kysymys: miksen kokeillut tätä jo aiemmin?

Olemme myös aktiivisesti keskustelleet ruokavaliostamme ja lihan osuudesta siinä. Täysin lihattomaan ruokavalioon emme ole vaihtamassa tulevaisuudessakaan, mutta jatkossa meillä on 2-5 kasvisruokapäivää joka viikko. Lihan kohdalla painotamme itse pyydettyyn kalaan ja luomulihaan. Tarkoituksenamme onkin vähentää lihan kulutustamme sekä myös arvostaa nauttimaamme lihaa entistä enemmän.

Olen itse tavattoman kiitollinen siitä, että tämä kampanja osui kohdalleni juuri nyt. Se antoi huolettoman helpon alkustartin muutokseen keittiössäni ja tarjosi työkalut päätökseen, jota olen haudutellut jo pitkään.

Tällaisissa nousujohteisissa fiiliksissä on meidän taloudessamme vietetty viimeiset pari viikkoa ja uskon, että tunne vain vahvistuu. Olen hurjan tyytyväinen kaikin puolin haasteesta ja siitä, että uskalsin hypätä mukaan alun epäilyksistäni huolimatta.

Millaisia kokemuksia teillä on ollut lokakuun haasteesta? Onko koko tempaus mielestäsi ollut tarpeellinen vai turha, kuten etenkin mediassa on sitä kritisoitu?

-Annukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti