torstai 7. marraskuuta 2013

Kolme kertomusta Lihattoman lokakuun ääreltä, osa 3

Onneksi tämä herkku, ja juustot, kuuluivat sallittujen aineiden listalle.

Annukka ja Maija ovatkin jo jakaneet omia kokemuksiaan Lihattoman lokakuun ääreltä ja nyt on minun vuoroni kirjoitella omia tunnelmiani tässä postaustrilogian päätösosassa. Siinä missä Annukalle ei tuottanut suurempia vaikeuksia siirtyä lihattoman viettoon ja Maijaltakin meni totaalikieltäytymiskuukausi yllättävän kevyesti, osoittautui punaisesta lihasta luopuminen itselleni jokseenkin haasteelliseksi.

Haasteet olivat eniten henkisellä puolella, sillä terveelliseen, monipuoliseen ruokavalioonhan ei välttämättä punaista lihaa, tai lihaa ylipäätään, juurikaan tarvita. Kuukauden aikana ei tapahtunut varsinaisia lipsumisia, enkä sännännyt lähikauppaan iltamyöhään ostamaan pikkuruisen lihahyllynurkkauksen kalleinta pihviä. Kuukauteen kuului kuitenkin muutamia matkoja, joiden aikana oli ihan käytännön syistäkin höllennettävä periaatteita. Ensimmäiset päivät vietin työmatkalla Virossa ja siellä hotelliruokailussa olisi käynyt vähän köpelösti, jos olisin kieltäytynyt punaisesta lihasta. Lähes kaikissa annoksissa kun oli käytetty porsasta tai nautaa. Virolainen ruoka osoittautuikin ainakin tämän kokemukseni perusteella varsin lihapitoiseksi.

Synttärikakkuun ei onneksi kuulunut liha.. vielä paljon lihatonta ruokavaliota vaikeampaa olisikin varmaan ruveta täysin hiilihydraatti- tai vehnäjauhokieltäytyjäksi: rakastan muun muassa vastapaistettuja kuumia ranskalaisia, croissanteja ja tuoretta, hyvin leivottua vehnäleipää.

Kuun puolivälissä puolestaan vietettiin pikkusiskon syntymäpäiviä ja tällä reissulla huomasin innoissani vetäväni aamupalapöydässä leipää tuplameetvurstilla. Ehkä hieman tarpeetonta hölläkätisyyttä, mutta olin onnistunut siihen mennessä miettimään jo lähes viikon päivät tiiviisti herkullista mediumkypsänä tarjoiltavaa, mehukasta naudanpihviä punaviini- tai konjakkikermakastikkeella... Paluu lihattoman viettoon ei kuitenkaan ollut syntymäpäiväviikonlopun jälkeen kovin vaikea.

Kuukauden aikana tavoitteenani oli tutustua perusteellisesti kasvisruokakokkailuun ja lisätä merkittävästi kalan osuutta ruokavaliossa. Kasvisruokakokkailut sujuivatkin oivallisesti ja käteen jäi monen monituista hyvää reseptiä, joita hyödyntää kiireisessä arjessa. Myös kalan kulutus on lisääntynyt jonkin verran, joskin kuukauden aikana tuli taas todettua se, että kalaa on varsinkin pienemmissä lähikaupoissa hyvin rajoitetusti saatavilla. Niinpä kalalajeja monipuolisesti nauttiessa tuleekin tehdä varta vasten ostosreissuja vähän isompiin kauppoihin, ja tämä taas vaatii hieman enemmän suunnitelmallisuutta. Maukkaat kalaruoat kuitenkin ovat mielestäni tämän pienen vaivan arvoisia!

Tärkein, ja toivottavasti mieleen parhaiten jäävä oivallus lihattoman viettämisestä on se, että pyrin vastedes karsimaan "turhan" lihankäytön pois. Jos haluaa syödä nugetteja tai teollisia pyöryköitä, on näiden osalta melko sama syödä quornia ja ei-lihattomia versioita. Harvassa einesannoksessa kun liha raaka-aineena pääsee tarpeeksi oikeuksiinsa, jotta sen rinnalla ei voisi käyttää yhtä hyvin kasvisversiota.

Pasta bolognese kasvisrouheesta valmistettuna käy vallan mainiosti arkiseksi ateriaksi.

Quorn-tuotteet sekä Hälsans Kök -kasviseinekset olivatkin itselle jo ennestään tuttuja tuotteita, mutta positiivisena yllätyksenä löysin kuukauden aikana Findusin Falafel-pyörykät. Edellinen ensikohtaaminen falafelin kanssa kun jätti hieman kuivan ja jauhoisen maun suuhun, eikä kyseisiä pyöryköitä olekaan sen jälkeen tullut maisteltua. Nämä Findusin versiot kuitenkin olivat maukkaan meheviä! Harmi kyllä, niitä ei lähikauppamme valikoimista löydy, joten niitä pitää napata mukaan kalanhakureissujen ohessa. Kuukauden loppupäivinä tuli vielä testattua niin ikään lihatonta viettävän Lotan suosituksesta Jalotofua kylmäsavuversiona. Herkullista ruokaa siitä saikin, ja todennäköisesti tofukin vierailee keittiössämme säännöllisesti jatkossakin. Parasta kuukauden aikana mielestäni olikin juuri uusiin ruoka-aineisiin tutustuminen, joilla laajentaa arkikokkailuja kasvispainotteisemmaksi!

Maijan tapaan ruokailu kuukauden aikana opiskelijaravintoloissa asetti omia rajoitteitaan, mutta onneksi sentään tarjolla on ihan kiitettävästi kalaruokia (joskin "seiti ja maustekastike" -annoksia tuli syötyä melkoisen paljon sitruunaisina, mantelisina ja juustoisina versioina). Muissakin ravintoloissa täysin kasviksista koostuvat annokset olivat surullisen harvassa listoilla, mutta sentään kalaa ja broileria syövänä ravintolavierailuista ei tullut liian ongelmallisia. Valikoima vaan oli normaalia paljon suppeampi.

Pasta carbonara on herkkua! Onneksi herkullisia pasta-aterioita voi kokkailla varsin hyvin myös ilman lihaa.

Millaiset olivat lihattoman lokakuun tunnelmat meidän taloudessamme? Vaa'alla tai kukkarossa lihattoman vietto ei tuntunut huomattavasti, sillä lihaa tuli korvattua juustoilla, jotka tietenkin ovat sekä herkullisia, että rasvaisia. Kaiken kaikkiaan oma olo kuitenkin tuntui keveämmältä, joskin juustojen käyttöä rajoitettaessa vastaan tuli Maijaakin vaivannut ongelma: koko ajan sai olla syömässä, kun nälkä ei pysynyt yhtä kauaa poissa. Tietysti Maijaan verrattuna itsellä on muutoinkin "koko ajan" nälkä ja tarvitsen useamman aterian joka päivä...

Yllättävää kyllä, minä osoittauduin kaksihenkisen taloutemme jäsenistä enemmän lihansyöjäksi. Parempi puolisko oli sitä mieltä, että punaisen lihan välttely ruokavaliossa voi hyvin jatkua myöhemminkin arjessa, ruokavalion painottuessa enemmän kalan ja broilerin suuntaan. Tällä linjalla varmaan olemme jatkossakin siis, joskin itse ainakin haluan kokkailla myös herkullisia liharuokia.

Lihalla herkuttelua hienossa ravintolassa. Annoksessa maukasta ylikypsää villisikaa.

Lihan käyttöä sen sijaan haluan kehittää entistä tiedostavammaksi arjessa: jos voileipiä päällystäessä on melko sama, laittaako leivän päälle kinkku- vai broilerileikettä, valitsen jälkimmäisen. Samoin nopeissa arjen einesratkaisuissa valitsen mieluusti kala- tai kasvisvaihtoehdon ja säästän lihalla herkuttelun kunnon paisteihin, pihveihin ja pataruokiin, jotka valmistetaan huolella ja rakkaudella, hyvässä seurassa nauttien. Broilerin käytön lisäämiseen liittyy itselläni hieman ristiriitaisia tunteita: toisaalta vaalea linnunliha on punaista lihaa terveellisempää, toisaalta taas tuotantobroilerien kohtelu harmittaa. Unelmataloudessani söisimmekin pääosin riistaa ja hankkisimme kasvatetun lihan pienkasvattajilta, jotka kohtelisivat eläimiään niiden ansaitsemalla arvostuksella. Naudanlihan ostammekin jo lähitiloilta, mutta vielä kun löytyisi riistan ja broilerituotteiden toimittajat...

-Lily

P.S. Maijan tapaan nautiskelin marraskuun ensimmäisenä päivänä kunnon pihviä kaikkine lisukkeineen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti