keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Hirvikartanolla vierailemassa


Hirvikartanon päärakennus
Kävin viime viikon maanantaina piipahtamassa Hirvikartanolla Himoksen takamailla. Paikka ei ollut minulle entuudestaan tuttu, joten autoa pysäköidessä huomasinkin jo uteliaana haravoivani katseellani ympäristöä. Päivä vierailulle oli erinomainen hangen hohtaessa valkoisena ja auringon paistaessa lämpimänä. Parkkipaikalta pihaan kuljettaessa katseeni tavoittikin jo ensimmäiset viitteet siitä, että talossa on myös kookkaampia eläimiä -puusta rakennetut aitaukset siinsivät pihan laitamilla, vaikka hirviä ei vielä näkynytkään. Etupihalla minua tuli vastaan paikan emäntä Susanna Partio reippaana puulaatikkoa kantaen. Siirryimme sisälle tuvan puolelle, jossa sain nauttia talon antimista ja tutustua samalla erilaisiin tuotteisiin, joita kartanolla oli myynnissä.

Kartanolla myytäviä yrttisiirappeja

Ravintola Hirvikartano tarjoilee erilaisia á la carte -annoksia ja menukokonaisuuksia. Listalta löytyy niin hirvenlihaa kuin kotimaisia marjoja, sieniä ja yrttejäkin. Paikan päällä voikin käydä niin syömässä kuin viettämässä vaikka rippijuhlat, häät tai yrityksensä pikkujoulut. Yhteistyökumppaneiden kanssa tarjoillaan erilaisia ohjelmapalveluita ja tapahtumia. Tulevaisuudessa ehkäpä myös meidän palveluitamme voi löytää jonkinlaisina paketteina kartanon valikoimista.

Tie kulkee pihamaan halki aitauksille

Tämän syksyn ravintola on toiminut tilausravintolana. Vuodenvaihteessa paikka aukeaa taas toimimaan yleisillä aukioloajoilla. Kunkin päivän aukiolot kannattaa tarkistaa ravintolan sivuilta ja mikäli haluaa myös päästä kurkkaamaan hirviä, kannattaa ottaa huomioon niiden rajatummat esittelyajat.


Vaikka kartanon tilat ja palvelut olivatkin kiehtovia, täytyy tunnustaa, että odotin kasvavalla mielenkiinnolla myös tilan hirviasukkaiden kohtaamista. Joukkio löytyikin aitaukseltaan loikomasta. Osa innostui kovasti tarjolla olevista pajunoksista. Varovaista kunnioitusta sitä huomasi tuntevansa väkisinkin näitä isoja eläimiä kohtaan, vaikka ne kovin kesysti käyttäytyivätkin. Pääsinpä minäkin sujauttamaan mokomille muutaman oksan nakerrettavaksi. Nuorempien hirvien turvat tulivat myös hamuilemaan innokkaina aidan raosta käsiäni ja nuuskimaan vierailijan tuoksua. Lämmin kuono tuntui silkkiseltä kättäni vasten.









Hirvikartano olikin mielenkiintoinen ja hieman erilainen vierailukohde, joka vakuutti ainakin minut kotoisalla ympäristöllään ja konstailemattomalla menollaan. Vaikka hirviä olenkin luonnossa nähnyt useita kertoja, niiden näkeminen ja kokeminen näin läheltä oli jännittävä kokemus. Paikka onkin mainio kohde koko perheelle tarjoten niin ruokailun, lähellä olevan luonnon hiljaisuuden kuin ihmettelyä hirviaitauksen äärelläkin.

-Annukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti