maanantai 17. helmikuuta 2014

Yrittäjyyspäivä yliopistolla -tietoa, inspiraatiota ja ideoita

Tilaisuuden alkua odotellessa
Vietimme Lilyn kanssa viime torstain Jyväskylän yliopiston työelämäpalveluiden järjestämässä Oman tien löytäminen -yrittäjyyspäivässä. Paikalle oli koottu eri taustoilla varustettuja yrittäjiä kertomaan oman tarinansa sekä myös koko liuta erilaisia tukijoukkoja aloittelevan ja miksei kokeneemmankin yrittäjän tueksi. Osanottajiakin oli kiitettävästi, joskin saliin olisi mahtunut enemmänkin väkeä. Päivä tosin järjestettiin vasta toista kertaa historiansa aikana eli ehkäpä tilaisuus ei ole ehtinyt vielä tulla kaikille opiskelijoille tutuksi.

Telineet saivat kyytiä Hand Me Your Hat -esityksen aikana
Tilaisuus alkoi tiiviillä avaussanoilla, jotka katkesivat kuitenkin sangen pian parkourryhmä The Concept of Dash:in pitämään esitykseen. Vauhdikas meno ja hyvä energia nappasivatkin katselijat pian otteeseensa ja hymyssä suin olikin hyvä jatkaa päivän ohjelmaan. Tiedossa olikin Parkour Akatemian perustajan Perttu Pihjalan puheenvuoro, jossa hän kävi läpi omaa yrittäjätarinaansa, yrittäjyyteen liittyviä mielikuvia sekä todellisuutta. Hauska, tiivis ja mielenkiintoinen puheenvuoro antoi paljon ajateltavaa muistaen myös arjen realiteetteja ja ponkaisten kuitenkin pelottomasti eteenpäin korkeuksiin. 

"Teillä on puolen vuoden päästä vähemmän tilauksia kuin te haluaisitte, mutta kahden vuoden päästä olette pidemmällä kuin osasitte aavistaa"

Pertun jälkeen ääneen pääsivät hissipuheillaan yrittäjien apujoukot, joiden joukossa oli niin oppilaitoksia palveluineen, erilaisia verkostoitumiskanavia, rahoitusmahdollisuuksia ja sparrausmahdollisuuksia. Me saimme ainakin ajatuksia siitä, mitä palveluita voisimme hyödyntää vielä paremmin aiempaan verrattuna. Apujoukkojen esiinmarssin jälkeen pidettiin taukoa ja jatkettiin aulassa, jossa oli mahdollisuus jutella näiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Me kiertelimmekin läpi monta standia jutellen eri ihmisten kanssa ja saimme paitsi huikean hyviä ideoita, myös mielenkiintoisia kontakteja ja esiintymispyyntöjäkin. Ei siis lainkaan huonompi iltapäivä!

 
Välillä katseltiin asiallisia dioja
Lily jatkoi loppuiltapäivän luento-ohjelman parissa kuunnellen vielä muutaman yrittäjyystarinan, minä puolestani jouduin kurvaamaan takaisin arkiohjelmani pariin. Koko paluumatkan hymyilytti ja oli hassulla tavalla levollinen olo. Vaikka asiat sujuisivat välillä miten helposti omalla painollaan, silti aina välillä tuntuu, että sitä tarvitsee hellävaraisia tuuppauksia ja muistutuksia siitä, että kaikki on mahdollista. Tämä päivä toimi juuri sellaisena muistuttajana ja antoi tunteen siitä, että edessä on vielä monia huikeita seikkailuja, jos me vain uskallamme niitä lähteä etsimään.

-Annukka


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti