tiistai 4. maaliskuuta 2014

Toinen

Kirjoitin tammikuussa aikeistani viettää syventymisviikkoja. Niiden toinen osa sijoittui helmikuulle, mutten ennättänyt kirjoitella aiheesta aiemmin monien muiden ajankohtaisaiheiden ajaessa tärkeysjärjestyksessä tämän ohitse.

Minä olen aina ollut kovin analyyttinen ihminen. Ammatinvalintapsykologin papereissa komeilivat sanat "vahva tieteellis-taiteellinen kahtiajako". Minulla onkin aina ollut looginen mieli, joka nauttii luovuuden lisäksi älyllisistä haasteista. Pidän pulmien ratkomisesta ja nautin asioiden järjestelystä. Myös oppiminen on ollut minulle aina hurjan tärkeä asia. Minulle on tärkeää, etten tunne jääväni paikoilleni. Että voin oppia uutta, kasvaa ihmisenä ja hallita uusia asioita. Opiskelujen jäätyä taakse minusta tuntuikin hieman orvolta, aivan kuin jokin tärkeä osa itsestäni olisi viety pois. Entä jos en enää oppisikaan, jos hukkaisin tuon erittäin vahvan kykyni omaksua uutta ja hallita isojakin kokonaisuuksia? Kuka minä sitten olisin?

Onneksi oppiminen on elinikäistä, eikä siitä varmasti pääse eroon vaikka joskus sitä tahtoisikin. Arki ja jokapäiväinen elämä opettaa meille uusia asioita kuin huomaamattamme. Minä tajusin myös itse suuntaavani kuin vaivihkaa tilanteisiin, joissa sain imeä itseeni jonkin uuden tiedon tai taidon. Syksyllä löysin itseni opettelemasta langan kehräämistä käsin ja ihmettelemästä, miten sirkkeli oikein toimiikaan. Vuoden vaihtuessa päätinkin, että halusin yhtenä tavoitteenani oppia tänä vuonna jälleen jonkin uuden taidon. Niinpä helmikuussa suuntasin askeleeni hierontakurssille.

Hierontaöljyä, eteerisiä öljyjä ja kissa -rentoutumisen ensiaskeleet
Olen aina ollut kiinnostunut hieronnasta. Alituiseen jumissa olevana olen aina nauttinut hierottavana olemisesta, mutta hieronta on myös oivallinen tapa helpottaa lähimmäisten lihasjumeja ja rentouttaa heitä. Siinä viehättääkin ajatus siitä, että voin yksinkertaisilla asioilla tehdä paljon toisen kehon ja mielen hyväksi. 

Jyväskylän kansalaisopisto tarjosi valikoimissaan viikonlopun mittaista hierontakurssia. Ilmoittauduin heti kurssin huomatessani ja rekrytoin pian myös ystäväni mukaan hierontaparikseni. Oletin kurssikuvauksen perusteella kyseessä olevan jonkinlainen yleiskurssi, jossa hieman opeteltaisiin hartiahierontaa sekä itsehoitoon erilaisia venytyksiä. Kurssi yllättikin minut täysin sekä laajuudellaan että ammattimaisuudellaan.


Kurssia oli vetämässä Niemen Pekka, joka pitää luontaisklinikkansa lisäksi myös erilaisia hengitystekniikkaan ja hierontaan liittyviä kursseja ympäri Suomea. Itse pidin Pekan rauhallisesta ja paneutuvasta tyylistä opettaa. Hänellä oli myös itseäni ilahduttava tapa tuoda erilaisia vaihtoehtoisia näkemyksiä hoitomuodoista olematta kuitenkaan fanaattinen mihinkään suuntaan. Tuo maanläheinen rauhallisuus ja muidenkin näkemysten hyväksyminen olivatkin minulle tärkeitä, välillä luontaishoitojen piirissä kun tuntuu olevan vallalla hieman ahdistavakin tuputtamisen ja fanaattisuuden kulttuuri.

Kurssilla opeteltiin tekemään koko vartalon hieronta ja istualleen suoritettava hartiahieronta. Tekniikka oli pehmeä, mutta tehokas. Se oli myös valittu silmällä pitäen sitä, ettei väärin vahingossa tehdessään voisi saada varsinaisesti mitään vahinkoakaan aikaiseksi. Viikonloppu olikin hyvin tehokkaasti käytetty ja tarkkana sai olla koko ajan. Kunnioitukseni hierojia kohtaan nousi entistäkin korkeammalle, kun toistin ties kuinka monetta kertaa jotakin hierontaliikettä koettaen samalla pitää kaikki hierontalinjat oikeina ja samalla tehden itse esimerkiksi jalkatyöni oikein saadakseni kylliksi voimaa liikkeisiini.


Viikonlopusta jäi todella hyvä mieli. Ensinnäkin, minulla oli tavattoman hemmoteltu ja hoivattu olo. Puolet ajastahan minä makasin itse hierontapöydällä ystäväni harjoitellessa hierontaliikkeitä minuun. Sainkin viikonlopun aikana useita hierontoja ja viimeisenä päivänä myös kokonaisen kokovartalohieronnan eteerisillä öljyillä ryyditettynä. Kotiin palatessa olo oli ennen kaikkea rentoutunut, pehmeä ja hyvänä pidetty. Kun elää usein vauhdikasta lapsiperheen arkea, sitä usein huomaa olevansa se, joka antaa itsestään muille. Nyt tuon hierontaviikonlopun jälkeen minusta tuntui, että olin reilusti saajapuolella.

Opin uutta aivan valtavasti, pääsin sukeltamaan erilaiseen maailmaan ja uskon, että opittua pääsee hyödyntämään paljon käytännössäkin. Nyt täytyneekin vain ylläpitää opittua mahdollisimman hyvin ja koettaa tarkkailla, löytyykö sama kurssi valikoimista myös ensi keväänä, sinne olisikin mukava suunnata uudelleen miehen kanssa.

-Annukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti