keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Perinnetaidot esillä

Perinnepäivien pihapiirin idylliä. Vierailijat pääsivät ihmettelemään muun muassa
lampaita ja työhevosta sekä testaamaan taitojaan riukuaidan rakentamisessa.

Viime lauantaipäivää vietimme Annukan kanssa aurinkoisissa maalaismaisemissa Isojärven kansallispuistossa. Puiston alueella vietettiin Huhtalan perinnepäiviä, jonne olimme lupautuneet esittelemään kasvivärjäystä. Esittelypisteemme sijaitsikin Annukan onneksi sisätiloissa, kauniissa vanhassa hirsipirtissä. 

Työpistettä järjestelemässä.
Samassa tilassa kanssamme oli myös metsähallituksen edustaja esittelemässä pirtanauhan tekoa. Valmiit esillä olevat nauhat olivat niin kauniita, että tuota taitoa olisi mahtava päästä joskus itsekin opettelemaan!

Annukka oli reippaasti keitellyt jo värjäysliemet valmiiksi etukäteen edellisenä iltana. Samoin olimme esipurettaneet villasekoitelankoja jo etukäteen, sillä työpisteellä ei ollut juoksevaa vettä. Yhteensä olimme ottaneet mukaan neljää eri värjäyslientä sekä puolisen kiloa lankoja. 

Ensimmäiseksi värjäyskattiloihin pääsi korpipaatsaman kuorista keitelty väriliemi. Toiseen kattilaan sujahti myös etikkaterästys, toiseen puolestaan ruokasoodaa. Muita värejä saatiin avokadonkivistä, krapista ja sinipuusta. 

Vasemmalta oikealle: raudalla jälkipuretettu avokadonkivi,
avokadonkivi sekä kolme vyyhtiä korpipaatsamalla värjättyjä sävyjä. 

Lankojen värjäys sujui leppoisasti pirtissä välillä maukkaita muikkuja ja lettuja napostellen ja kävijöiden kanssa jutellen. Yleisössä olikin mukana monia innokkaita käsityöharrastajia ja oli hienoa kuulla muidenkin värjäyskokemuksista. Upeaa on myös se, että lankavärjäystaitoja harrastetaan vielä, ja käsityöperinne elää. 

Upeat pirtanauhat.

Pihalla työskentelytaitojaan esitteli ystävällinen suomenhevostamma.

Perinnepäivien edetessä aluksi huimalta näyttänyt vyyhtien määrä väheni yllättävän nopsaan ja noin puoli tuntia ennen tapahtuman loppua olimmekin saaneet värit jokaiseen vyyhtiin. Aivan upeita värejä niistä tulikin! Varsinkin avokadonkivet yllättivät, sillä niistä tuli hempeää vaaleanpunaisen sävyä, joka syveni rautapuretuksella upeaksi siniviolettiin vivahtavaksi harmaaksi. Lähitulevaisuudessa avokadon käyttö saattaakin lisääntyä allekirjoittaneen keittiössä...

Iloinen yllätys oli myös tämä liukuvärjätty vyyhti,
jonka värit ovat korpipaatsamasta sekä krapin
ja sinipuun jälkiväreistä.

Kolmen tunnin mittainen työnäytöksemme sujahtikin vauhdilla ohitse leppoisissa tunnelmissa värjäten. Viikonloppuna pääsi myös värjäyskärpänen puraisemaan sen verran, että suunnitteilla on jo uusia värjäyksiä ja neuleprojekteja. Niinhän se tuntuu olevan, että kun jotain mukavaa tulee tehtyä, niin sitä haluaa tehdä pian uudestaankin!

-Lily

5 kommenttia:

  1. Ihania värejä olette saaneet aikaiseksi! En tiennytkään, että avokadon kiviä voi käyttää värjäämiseen.
    Minä tein joskus opiskeluaikoina pirtanauhasta koiranvaljaat ja remmin, olivat aika päheät ja pehmoiset käytössä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tuli kokeiltua noita avokadon kiviä ja oli tosiaan mieluisa yllätys!

      Pirtanauhan tekeminen olisikin oivallinen taito, kyllä nauhoille löytyisi paljon käyttöä eri tarkoituksiin. Pitääkin katsella, josko tulisi jotain kursseja vastaan... -Lily

      Poista
  2. Jopas näyttää tosi siniseltä tämä avokadonkivi+rauta? Onko vai vääristääkö netti paljon. Vielä kysymys; kivissähän on se kuori myös, oliko se mukana vai pelkkä sisus? Entä avokadon kuoret? Tuliko niillä värjättyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Eija!

      Väri tosiaan taittaa kuvassa hieman siniseen päin, oikeasti lanka on syvän tummanharmaata aavistuksella violettia. Ihana väri, itse ainakin tykkään todella paljon! Pitää vielä testata värinkestävyys, jotta tietää, kannattaako langasta tehdä muita kuin villasukkia tms. kovan kulutuksen neuleita. -Lily

      Poista
  3. Miten nuo avokadon kivet pitää käsitellä ennen värjäystä? Murskata, liottaa...

    VastaaPoista