tiistai 26. elokuuta 2014

Syksyä vastaan

Rakastan vuodenaikojamme. Syksyn hämärtyviä iltoja ja kirpeän kuulaita päiviä, talven hiljaista ja synkkääkin kauneutta, kevään pirskahtelevaa valoisuutta ja kesän loputtomana virtaavaa voimaa. Kesä on yleensä hengästyttävä vuodenaika, pakataanhan muutamaan kuukaudenreppanaan niin paljon toimintaa ja suunnitelmia. Rakastan yleensä kesää ja sen tunnelmaa, mutta tänä vuonna loppukevät ja kesä ovat olleet kumpikin minulle julmia.

Vasta noin viikko sitten tajusin, miten väsyksissä ja hukassa olen. Niin monta murhetta, huolten täyttämää päivää ja itkemättä jäänyttä itkua. Havainto sai minut seisahtumaan ja miettimään, miten tahdon jatkaa eteenpäin. Päätin tehdä tästä kaikista aiemmista vastoinkäymisistä huolimatta kauniin ja parantavan syksyn. Sellaisen, jota voi myöhemmin muistella hymyillen ja joka tuo voimia jokaisena päivänään.


Niinpä teen asioita, joista nautin. Annan itselleni aikaa ja olen armollinen. Suljen välillä netin sekä puhelimeni, keskittyen vain siihen mitä ympärilläni on. Nukun pieniä torkkuja sohvalla, luen kirjaa ja tuijotan tuleen. Nauran paljon, nostan kikattavan tytön syliini ja silitän kasvojani puskevaa kissaa.

Käyn joogaamassa, syön terveellisesti ja hemmottelen välillä itseäni. Luotan siihen, että maailma pärjää välillä ilman minua. Ennen kaikkea koetan sisäistää petollisen yksinkertaisen opetuksen, jonka äärelle huomaan palaavani kerta toisensa jälkeen: jotta voin olla vahva ja kannatella muita, minun tulee ennen kaikkea pitää huolta siitä, että voin itse hyvin.


Aloitin syksyni tekemällä voidepaloja, joiden tekoa olen suunnitellut keväästä lähtien. Projekti on kuitenkin hautautunut kerta toisensa jälkeen muiden hommien alle. Isoimpana syynä tähän oli se, että tuotokset jäävät vain omaan käyttööni, joten moni muu työ kiilasi ohi tärkeämpänä. Huomaatteko toistuvan teeman?

Tein lopulta paloja kahtaa eri versiota, toisia kovempina peruspaloina ja toisia tehokosteuttavina suihkuversioina. Kummatkin ovat toimineet vallan mainiosti.

Hoitavat voidepalat

10 g sheavoi
10 g kaakaovoi
20 g mehiläisvaha
20 g avokadoöljy
Eteeriset öljyt: Vanilja, appelsiini ja kaneli

Nyrkkisääntönä voidepaloissa on käyttää noin kolmannes juoksevia öljyjä, kolmannes kovia rasvoja ja kolmannes vahaa. Kannattaakin valita oman ihonsa ja toiveidensa mukaan käyttämänsä ainekset. Itse tahdoin ennen kaikkea hoitavuutta ja kosteutta. Mikäli tahtoo olla täysin vegaaninen, mehiläisvahan tilalla voi käyttää esimerkiksi hamppuvahaa.

Mittaa ainekset eteerisisiä öljyjä lukuun ottamatta lämpöä kestävään kulhoon. Mehiläisvaha kannattaa repiä pieniksi suikaleiksi. Sulata vesihauteessa. Mehiläisvaha vaatii melko korkean lämpötilan sulaakseen, joten levy saa olla melko kovalla. Vaha on myös sikäli hitusen kenkkua, että aina kun kulhon lämpötila alkaa laskea, se alkaa välittömästi jähmettyä takaisin kiinteään muotoon. Niinpä sen kanssa työskennellessä ripeys on valttia.

Kun rasvat ja vaha ovat sulaneet tasaiseksi, poista vesihaude levyltä. Anna jäähtyä hetki ja lisää haluamasi eteeriset öljyt. Minun syksyyni kuuluvat mausteiset tuoksut, joten käytin lämpimiä sävyjä luodakseni hieman joulustakin muistuttavan tuoksun. Sekoita huolella ja vala välittömästi muotteihin. Itse käytin silikonisia pikkumuotteja, joten annoksestani tuli kaksi voidepalaa. Pienillä silikonisilla jääpalamuoteilla paloja olisi tullut noin 4-6 kappaletta.


Voidepalat ovat kuin kosteusvoidetta kiinteässä muodossa. Niitä voi käyttää monin tavoin, mutta hyödyllisimmillään ne ovat suihkun jälkeen vielä aavistuksen kostealle iholle siveltynä. Tällöin pala liukuu iholla pehmeästi ja sulaessaan ihon lämmöstä jakaa hemmottelevaa kosteutusta. Kuivalle iholle siveltäessä pala kuluu paljon nopeammin ja lopputulos on öljyisempi. Pala kestää melkoisen hyvin käytössä ja se ei mene pilalle kovin nopeasti. Kannattaa kuitenkin tehdä palat pienehköihin muotteihin ja säilyttää ylimääräiset vaikkapa pakkasessa tai jääkaapissa odottamassa omaa vuoroaan.


Hieman pehmeämmällä koostumuksella voi valmistaa myös käteviä suihkuvoidepaloja, jotka voi levittää pesun jälkeen iholleen suoraan suihkussa. Niiden voi antaa vaikuttaa tovin, huuhtaista itsensä vielä kerran ja kuivata itsensä normaalisti. Iho on hyvin kosteutettu ja kimmoisa. Suihkupalojen tapauksessa palan kannattaa ehdottomasti olla kerta-annoksen kokoinen. Niihin voi lisätä myös esimerkiksi suolaa, siemeniä tai vaikkapa kukkien terälehtiä jauhettuna tuomaan kevyttä kuorivaa vaikutusta.

Toivon, että te kaikki muistatte pitää huolta itsestänne ja ymmärrätte, miten hurjan tärkeitä ja upeita te olettekaan. Pidetään yhdessä upea syksy!

-Annukka

2 kommenttia:

  1. Voi ei, tuo kuulostaa niiiiin tutulta! Mutta nostetaan molemmat hattua itsellemme, että osaamme ja pystymme välillä pysähtymään ja huolehtimaan myös omasta hyvinvoinnistamme. Voimaa ja jaksamista sinne, toivottavasti murheet kohta alkavat väistyä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Signe, totta! Mutta miksi on niin helppo olla armollinen muille ja todeta näiden kohdalla tiukasti, että nyt lepoa ja taukoa? Mutta itse ei tahdo sitten tajuta lainkaan, että sama koskee minuakin. Toivitaan tosiaan, että murheet olisivat nyt tässä.

      -Annukka

      Poista