perjantai 19. syyskuuta 2014

Teetä, onnellisuutta ja lämpöä -Teeleidiin tutustumassa



Viimeiset kaksi viikkoa ovat kuluneet omalta osaltani lähinnä sieniä ihmetellen. Ensin vietin nelisen päivää Vesalassa jatkosienikurssilla kuunteluoppilaana huikeiden sienigurujen oppeja itseeni imien ja seuraavan viikon olin mukana opettamassa yliopistomme alkeissienikurssilla. Kun tähän ynnää viikonlopun kosmetiikkakurssin sekä vapaa-ajalla tehdyt sieniretket, huomasin hetken hengähdystauon olevan enemmän kuin paikallaan. Lilyn ehdottaessa paikallisen teehuone Teeleidin teeteasting –tilaisuuteen osallistumista, olin mukana oitis sen tarkempia kyselemättä.


Rehellisesti sanottuna täytyy myöntää, että kysymysten esittäminen ehkäpä olisi voinut olla eduksi. Vielä lähtöhetkellä en nimittäin ollut ihan varma, mikä on Teeleidin tarkka maantieteellinen sijainti tai miten pitkään tapahtuma esimerkiksi kestäisi. Onneksi Lily oli ehtinyt jo muodostaa paikasta lähestulkoon kantapaikkansa ja osasikin täyttää aukot yleissivistyksessäni sujuvasti. Niinpä eilen suuntasimme askeleemme ilta-auringon viimeisten säteiden saattelemana kohti Lutakon leidin kaunista rakennusta.


Teeleidi avasi ovensa yleisölle kesäkuussa, valjastaen käyttöönsä upeat tilat Lutakon leidin yli satavuotiaassa rakennuksessa. Minäkin seurasin jo keväällä mielenkiinnolla yrityksen suunnittelua näiden FB-sivujen kautta ja kuuntelin myöhemmin muiden kokemuksia paikasta. Kauniit tilat, ammattitaitoinen henkilökunta sekä kiireetön ilmapiiri saivat tuttaviltani runsaasti kehuja, itse teestä ja muista tarjoamuksista nyt puhumattakaan. Itse vannoutuneena teeihmisenä nautin myös ajatuksesta, että kerrankin jossakin olisi tarjolla muutakin kuin kiehuvaan veteen uitettua Liptonin pussiteetä. Kiireinen kesä kuitenkin söi surutta omat hyvät aikomukseni lähteä testaamaan paikan viehätystä, joten nyt otinkin tilaisuuden tyytyväisenä vastaan. 


Teeteasting-tilaisuuden kesto oli kaksi tuntia ja hintaa tilaisuudella oli 15 euroa osallistujalta. Hintaan kuului niin asiantunteva johdatus teen maailmaan kuin maisteltavat teet sekä kakkupalanen. Tilaisuuden lopuksi oli mahdollista vielä halutessaan ostaa alennuksella teehuoneen tuotteita. Teestä ei käytännössä tarvinnut tietää mitään etukäteen, siitä piti osaava henkilökunta huolen. Mukaan saattoikin lähteä täysin ummikkona tai jo vuosia teetä maistelleena. Teetilaisuuksien sisältö myös vaihtelee, joten myös teekonkareille löytyy taatusti jotakin uutta jatkokursseilla ja erilaisilla syventävillä illoilla. Tilaisuuksia on myös mahdollista tilata omalle porukalle tai vaikkapa yrityksen virkistystoiminnaksi.


Tilaisuuden aikana maistelimme valkoista, vihreää, oolong sekä pu’er teetä. Jokainen laatu haudutettiin asianmukaisesti ja samalla kerrottiin tarkemmin sen ominaisuuksista ja käytöstä. Ensimmäisen teekupillisen käteen saadessani olo olikin odottavainen. Nenä haki kupista kohoavasta höyrystä tuoksuja, ja suu maisteli tarkkaavaisena eri vivahteita. Olikin todella mielenkiintoista päästä maistelemaan eri teelaatuja, kuulemaan muiden tuntemuksia ja vertailemaan, mitä omat aistit löysivät juomasta.


En ollut etukäteen varma, olinko maistanut kaikkia tarjolla olevia laatuja aiemmin. Kiinassa kahdesti käydessäni minulla kun ei kielimuurin takia valtaosan ajasta ollut minkäänlaista käryä siitä, mitä ihan tarkalleen join ja söin. Pu’er tee etenkin aiheutti riemullisen jälleenkohtaamisen ja nosti mieleeni muistoja lichenilaisesta pikkuruisesta teekaupasta, jonka hyllyt olivat pursuilleet niin arvokkaita teekiekkoja kuin pikkuruisia savikannujakin.


Kotiin lähtiessä oli ikävä irrottautua pienen teehuoneen rauhallisesta ja lämpimästä tunnelmasta. Bussi ei kuitenkaan odottanut, joten jouduin käytännössä hölkkäämään viileässä illassa ehtiäkseni sen kyytiin. Kotiin jalat makaronina päästyäni en voinut muuta kuin laittaa teen tulille ja heittäytyä sohvalle kupillisen kera rauhoittumaan.

-Annukka

PS. Myös tämän tekstin kirjoitusta avusti huomattavasti pannullinen teetä. Kyseessä on eilen Teeleidin valikoimista testiin ostettu ihanainen Pähkinänsärkijä.

4 kommenttia:

  1. Tämä paikka vaan on koettava #Teeleidi #Jyväskylä #TeeleidiAnne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti! Itseäni harmistutti pitkään, kun en vaan saanut tältä lapsiarjelta, muutolta ja työpyörityksiltä lähdettyä paikan päälle. Onneksi tuli käytyä, nyt motivaatio piipahdukseen kasvoi huomattavasti. Oli myös mukava pistää merkille pieni lasten leikkisoppi, kynnys jälkikasvun mukaan kaappaamiselle pieneni huomattavasti :) Kynnystä alentanee myös se, että Lily asuu nyt muuttonsa jälkeen lähes paikan naapurissa, tiedetäänpä minne mennään palaveeraamaan jatkossa.

      -Annukka

      Poista
  2. Mä olen myös monet blogijutut kirjoittanut Teeleidin teen kanssa, tänään meni mustaa vadelmateetä juttua kirjoittaessa. :)

    Amanda
    http://optimismiajaenergiaavaatteilla.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tee vaan antaa kummasti potkua kirjoittamiseen :) Ja myös jonkinlaisen rauhoittumispaikan. Kun sanat karkaavat luota ja ajatus ei kulje, voi vetää henkeä ja nostaa kupin huulille, pohtien kaikessa rauhassa. Yleensä se ratkaisukin löytyy pian!

      -Annukka

      Poista