keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Canja de Galinha - kanakeittoa kaukaa

Funchalin keskustasta löytyi joulutori sekä muun muassa tämä upein kukin
koristeltu luonnollisen kokoinen seimiasetelma.

Tänä vuonna joulua tuli vietettyä lämmön ja valon perässä matkustaessa: jouluviikko vierähti hyvässä seurassa Madeiralla. Jouluaatonaaton iltana saaren pääkaupungissa Funchalissa vietetään perinteisiä joulumarkkinoita, jotka jatkuvat pitkälle aamuyön tunneille asti. Jokainen kohtaamamme paikallinen suositteli markkinoita ja kertoi "lähes koko saaren" olevan paikalla. Olihan markkinoille sitten lähdettävä!

Reissuseurueessa mukana ollut Lotta ehtikin jo kuvailla tarkemmin itse markkinoita, jotka osoittautuivat pikemminkin valtaviksi kaupunkifestivaaleiksi. Musiikkia, ohjelmaa ja hyväntuulista väkijoukkoa riitti korttelikaupalla. Ja tietysti herkullista ruokaa! 

Kauppahallissa riitti vilinää vielä joulun jälkeenkin, kun kävimme
ostamassa viimeisiä tuliaisia mukaan.

Yksi paikallisten suosimista herkuista oli varsin simppeli kanakeitto, jonka valmistamista piti tietysti heti kokeilla myös kotona. Koska matkan jälkeen ruokavarastomme olivat vielä hieman puutteelliset, sovelsin löytämiäni ohjeita kotoa löytyvien ainesosien mukaisesti. Korvasin alkuperäisessä ohjeessa käytetyn persiljan nokkosella ja hapokkuutta ruoka sai tilkasta italialaista balsamicoa. Lopputulos oli mielestäni varsin maittava ja melkoisen lähellä joulumarkkinoilla kauppahallin kojusta ostettua annosta.

Mmm...


Canja de Galinha -kanakeitto

1-2kpl broilerin koipireittä
vettä
muutama laakerinlehti
muutama maustepippuri
suolaa

2-3 perunaa
1-2 porkkanaa
1 sipuli
1rkl oliiviöljyä
2dl (risotto)riisiä
1tl kuivattua nokkosta
½tl balsamicoa
mustapippuria

Itse tein keiton pidemmän kaavan mukaan, eli keittelin kahdesta pakkasesta löytyneestä broilerin koipireidestä laakerinlehtien ja maustepippurin kanssa liemen. Kypsistä koipireisistä riivin haarukalla lihat keittoa varten. Keitosta tullee varsin maittavaa myös, mikäli oikaisee tämän työvaiheen käyttämällä vaikkapa broilerinsuikaleita tai -filettä sekä valmista kanalientä. Varaa luutonta broileria noin 300-400g.

Kuori juurekset. Pilko porkkana(t) ja perunat, silppua sipuli. Kuullota oliiviöljytilkassa ja lisää riisi. Sekoittele muutama minuutti, kunnes riisi on muuttunut hieman läpikuultavaksi. Lisää noin litran verran kanalientä sekä riivityt kananlihat (tai suikaleet raakoina). Mausta nokkosella, balsamicolla ja mustapippurilla. Anna keiton kypsyä keskilämmöllä noin puolisen tuntia välillä sekoitellen. Tarkista vielä maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

--
Keittoa valmistaessani mietin, että monissa ohjeissa mainittu varsiselleri voisi varsin mukavasti korjautua muutamalla nuorella vuohenputken varrella... Tätä ideaa pitää testata kevään tullen!

-Lily

perjantai 19. joulukuuta 2014

Hyvää joulua!


Vuosi 2014 on yksi ristiriitaisimmista vuosista pitkään aikaan. Se oli täynnä viekoittelevia lupauksia, uusia kokeiluja ja syvää onnellisuutta. Samalla se oli kiireinen vuosi, joka vaati meiltä paljon ja joka pakotti meidät pohtimaan omaa jaksamistamme. Se oli myös synkkä, julma ja raskas vuosi, jonka äärellä oli pakko hidastaa ja nöyrtyä tajuamaan oma pienuutensa ja rajallisuutensa.


Alkuvuoden vietimme haistellen uusia tuulia. Teimme suunnitelmia, haaveilimme ja haimme suuntaa. Kiersimme erilaisissa tapahtumissa niin osallistujina kuin puhujinakin. Kumpikin meistä poti myös tahollaan stressiä ja haimme kumpikin omaa tapaamme käsitellä sitä. Sen huomaa myös blogikirjoituksistamme, joissa tuntuvat toistuvan erilaiset pohdinnat ja itsetutkiskelut.








Alkuvuosi alkoi taittua hiljalleen kevääksi ja kuten jokaisena vuonna, me villiinnyimme kevään tulosta täysin. Kuljimme luonnossa, teimme kevyitä herkkuruokia ja fiilistelimme pidentyviä päiviä. Nautimme auringosta ja hymyilimme hymyilemästä päästyämme.



Kevät toi tullessaan paitsi valon, myös raskauden askeliimme. Meille rakkaita ihmisiä kuoli, sairastui ja voi pahoin. Miksi hyville ihmisille sattui pahoja asioita? Miten kantaa kaikkia rakkaitaan itse lyyhistymättä taakkansa alle? Nämä ja monet muut kysymykset vetivät meitä polvillemme, eikä vastauksia tuntunut aina olevan olemassakaan.



Onneksi synkkienkin hetkien keskeltä löytyy paljon iloakin. Hymyilen edelleen, kun näen kuvia keväisistä makkaratalkoistamme tai luen innostuneen kuvauksen kiehtovasta tapahtumasta. Kevät olikin täynnä myös säpinää, iloa ja raikuvaa naurua.



Kesä oli kiireistä ja hauskaa aikaa. Kursseja oli runsaasti ja valmistuivatpa ensimmäiset Annukan kouluttamat yrttineuvojatkin. Välillä kävimme esittelemässä lankavärjäystä perinnepäivillä, välillä olimme mukana yliopiston tutkimusprojekteissa. Kuljimme vesiputousten partaalla, upotimme varpaat hiekkaan ja kuuntelimme tuulta.




Kesä oli etenkin Annukalle myös hyvin raskasta aikaa ja sen voi aistia blogiteksteistäkin. Mukana tuntuu kulkevan jatkuvana teemana oman jaksamisen pohdinta ja se onkin leimannut koko vuotta meidän molempien kohdalla. Toisaalta blogi on ollut myös tapa purkaa tätä tunnetta. Kun voi sanoa ääneen, ettei aina jaksa ja joskus epäilyttää, se jo itsessään helpottaa ja auttaa eteenpäin.




Syksyn tullessa päätimmekin hieman murtaa tunnollisuuttamme ja velvollisuudentuntoamme. Teimme sen minkä jaksoimme, vitkuttelimme silloinkin kun meidän olisi pitänyt kiiruhtaa ja karsimme menoja rankalla kädellä. Marraskuun pyhitimme kokonaan itsellemme, päättäen keskittyä rentoutukseen ja hyvinvointiin.




Nyt joulun saapuessa tunnelmat ovat jokseenkin helpottuneet ja epäuskoiset. Me teimme sen! Me selvisimme koko vuodesta hengissä. Me surimme, eksyimme ja pirstaloiduimme. Me kasvoimme, me muutuimme ja eheydyimme. Ennen kaikkea me olemme elossa. Mitä huominen tuo tullessaan, sitä me emme voi koskaan tietää. Mutta voimme jatkaa matkaamme hitusen vahvempina ja tietäen, että me selviämme, yhdessä.

Oikein ihanaa, rauhallista ja rentouttavaa joulua ja uutta vuotta teille kaikille! Me näemme jälleen tammikuussa!

-Annukka & Lily

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Lahjaostoksilla osa II - Eettistä ja ekologista

Lahjat pakettiin! Esimerkiksi suloinen metallirasia toimii myös itsessään loistavana
lahjana, jota voi jatkossa käyttää vaikkapa pikkuesineiden säilyttämiseen tai eväsrasiana.

Lahjapostauksen edellisessä osassa käsiteltiin aineettomia lahjoja sekä omatekoisia ihanuuksia. Entä, jos se käsityö- tai askartelupeukalo sijaitsee keskemmällä kämmentä, mutta jokin ihana käsin tehty lahja olisi vastaanottajasta hyvinkin mieluinen? Ja miten lahja kannattaisi paketoida, jotta lopputuloksena ei olisi suurta kierrätyskelvotonta pakettiroskavuorta aattona?


Läheltä ja tarpeellista

Kokonaisvailtaisesti paljon hyvää mieltä tuo lähialueen pienyrittäjien suosiminen. Jyväskylässä ihania lahjaostoksia voi tehdä vaikkapa Toivolan Vanhan Pihan Joulupihalla sekä käsityömuseon vieressä sijaitsevassa Taito Shopissa. Myös TeeleidiCoffeaPaahtimo Papu ja monet muut ihanat pikkuliikkeet tarjoavat mahtavia joululahjavaihtoehtoja. Ja jos nämä vielä onnistuu yhdistämään lähipiirin lahjatoiveiden kanssa, niin joululahjasta tulee varmasti hyvä mieli monelle ihmiselle!

Coffeasta saa kahvin lisäksi myös teetä. Ja suklaata. Ja erilaisia valmiita juomia.
Ja teen ja kahvin valmistuksessa tarvittavia pannuja, siivilöitä...

Paikallisten pientuottajien tuotteista voi myös koota muutaman tuotteen lahjapaketteja tai –koreja, jotka voi vaikka viedä sukulaisreissulla vastaanottajaperheen yhteiseksi lahjaksi. Ruokalahjoihin sopivat loistavasti esimerkiksi Mukulaarin tai Teeleidin lahjakortti sekä herkutteluun vaikkapa käsin tehdyt suklaat ja muut makeiset Satelta

Hyvää mieltä tuo myös moni kauempana valmistettu lahja, kunhan valitsee reilun ja eettisen vaihtoehdon. Ostamalla vaikkapa maailmankaupoista lahjat varmistaa sen, että tavaroiden tuotanto-olot ovat reiluja ja niistä menee tekijöille kunnollinen korvaus.

Ja tärkeintähän on muistaa valita lahja siten, että se on saajalleen oikeasti tarpeellinen sekä tuo hyvää mieltä. Harva ilahtunee kymmenennestä tusinakynttilätuikkupakkauksesta tai viidennestä Finlandia-palkintokirjasta (jos ei erityisesti ole tuikkukynttilöiden tai kaunokirjallisuuden suurkuluttaja). Nämä lahjat jäävät usein kerryttämään kodin "turhaa tavaraa", sillä lahjaksi saatua voi olla haastavaa laittaa kiertoonkaan.

Mikäli lahjan saaja ei ole esittänyt sen kummempia lahjatoiveita, niin erilaiset ruoka- ja hemmottelulahjat ja -lahjakortit ovat useimmille oivallinen valinta. Ruokalahjojen kanssa kannattaa hieman harkita, josko lahjoisi jollain muulla kuin perinteisellä suklaakonvehtilinjalla: todennäköisesti konvehtirasioita kertyy nurkkiin pyörimään joulun aikoihin liiaksi asti. Näin ainakin allekirjoittaneen taloudessa...


Lahjapaperit ja -narut

Valmiin lahjapaperin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota ekologisuuteen ja kierrätykseen:
tästä somasta kasviväreillä painetusta lahjapaperista voi käytön jälkeen askarrella vaikka
pieniä kortteja tai lahjapaketteja ensi jouluksi!

Joululahjojen kompastuskivenä on ainakin itselläni viimeistään paketointi: kuinka paketoida lahjat ekologisesti, ilman helposti kertyvää kertakäyttöistä käärepaperi- ja –nauhavuorta? Osassa lahjoja käytän kartonkisia lahjakasseja, jotka vastaanottaja voi halutessaan kierrättää. Myös ruskeat paperipussit ja ruskea kierrätetty voimapaperi ovat toimivia pakkauksia. Käsityöihmiselle olen paketoinut joskus lahjan kangaspalaan, joka on sen verran iso, että siitä saa ommeltua vaikkapa ostoskassin. Perinteisiäkin lahjapapereita saa ekologisempina versioina: tarjolla on esimerkiksi kierrätyspaperia, jonka kuviot on painettu vesipohjaisilla kasviväreillä.


Harjun paperin korttiostokset tulevat nätisti
taitelluissa kierrätyspaperipusseissa, jotka voi
edelleen laittaa eteenpäin lahjapakettina.
Osa joululahjojen antamisen iloa on ainakin itsellä myös pakkausten askartelu. Erilaisia kierrätysrasioita ja -paketteja voi näperrellä joulunalusiltoina ja ohjeita näihin löytyy helposti netistä. Sopisiko sinunkin joululahjojesi paketoimiseen esimerkiksi maitotölkistä askarreltu tölkkirasia, kierrätyspaperista askarreltu lumihiutalerasia tai kankainen lahjapussi vaikkapa käytössä keskeltä kuluneen vanhan lakanan päistä ommeltuna? 

Myös pakkaus itsessään voi olla osa lahjaa: herkkuja voi koota kauniiseen pieneen punoskoriin. Pienet kangaskassit ja pussukat ovat myös käytännöllisiä ja niitä voi myöhemmin käyttää esimerkiksi matkoilla kertyvän likapyykin säilyttämiseen. Jännittävä vaihtoehto kankaisten lahjapussien joukossa on Wrapsack, joka sopii varsinkin kauemmas matkaaville lahjoille ja geokätköilystä/teknisistä vermeistä innostuneelle. Persoonallinen lahjapakkaus pienille lahjoille, kuten koruille tai lahjakorteille, on myös piparitaikinasta leivottu rasia.

Lahjanaruina paperinaru toimii hienosti ja on kimalteisia muoviserkkujaan ekologisempi. Myös muut luonnonkuituiset punosnarut ja langat ovat hienoja pakkausnaruja, samoin kuin kankaasta leikatut suikaleet. Paketit voi koristella luonnonmukaisilla koristeilla, kuten lepänkävyillä, kuivatuilla omena- tai appelsiinirenkailla, kanelitangoilla... Vain mielikuvitus on rajana!



Joululahjoissa onkin mukavaa panostaa laatuun ja pienellä ajallisella tai rahallisella lisäpanoksella myös lahjojen eettisyyteen sekä ekologisuuteen. Loppujen lopuksi turhaa krääsää ei kukaan kaipaa, mutta kestävä ja laadukas lahja tuottaa iloa pitkän aikaa niin vastaanottajalleen, lahjoittajalleen kuin kaikille tuotteen valmistusketjussa omaa ammattitaitoaan käyttäneillekin.

Toivottavasti näistä vinkeistä on apua ja iloa joululahjasuunnitteluun ja -pakkaustuokioihin! 

-Lily

--
Wrapsack -pussukoita saa esimerkiksi kotimaisesta Cocoi-verkkokaupasta.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Lahjaostoksilla osa I - Lahja ajatuksella

Kynttilä on eräs perinteisistä joululahjoista. Kannattaa kuitenkin hieman harkita,
josko lahjaksi antaisi tänä vuonna jotain hieman omaperäisempää... Ekologisina
soijavahasta tai mehiläisvahasta valmistetut kynttilät ovat kyllä ihana lahja
kynttilän valossa viihtyvälle tunnelmoijalle!

Tänä vuonna olen onnistunut aloittamaan joululahjaostokset ja -hankinnat jo hyvissä ajoin. Vuoden varrella olen poiminut läheisteni luona käydessäni ja heidän kanssa keskustellessani pieniä vinkkejä sille, millaiset lahjat kenties olisivat niitä kaikista mieluisimpia. Näin lahjaksi tulee annettua oikeasti toivottuja asioita, eikä turhaa tavaraa.

Joulutoreilla ja -markkinoilla tunnelmointi on oman joulunalusaikani kohokohtia.

Monissa perheissä ja ystäväpiireissä sovitaan, että aikuisten kesken ei jaeta sen kummemmin lahjoja, vaan lapset saavat joulupaketit. Itse kuitenkin pidän kovasti muiden muistamisesta: lahjojen suunnittelu ja ostaminen tai valmistaminen ovat ihanaa joulunalusajan puuhaa. Myös paketointi on tunnelmallista pimeinä joulukuun iltoina, höyryävän tee- tai glögimukin kera...

Lahjalistausta modernisti Facebookissa.
Olemme siskojen kanssa jo muutaman vuoden ajan koonneet jokainen oman joululahjatoivelistamme sähköisesti ja jakaneet listat keskenämme. Omalla listallani on harkiten sekä tavaraa että aineettomia lahjatoiveita. Hyviä ja ekologisia lahjoja löytyy todella pilvin pimein, joten jokaiselle voi varmasti antaa hyvällä omallatunnolla vastaanottajalle mieluisan paketin.


Aineettomat lahjat

Lahjakortti hierojalle, kasvohoitoon tai kampaajalle ilahduttanee varmasti useimpia vastaanottajia. Tämä on loistoidea varsinkin äideille ja anopeille, sekä muille naispuolisille sukulaisille. (Miksei siis myös miehillekin, mikäli lahjakortin vastaanottaja moisia palveluita käyttää.) Vaihtoehtoisesti voi myös antaa itse askarrellun version lahjakortista ja tarjota vaikka kynttiläillallisen, luisteluretken tai peli-illan. Varsinkin lapsellisille vastaanottajille voi luvata myös vapaaillan tarjoutumalla lastenvahdiksi. Ja kukapa ei ilahtuisi suuresti esimerkiksi siivouslahjakortista...

Lahjakortti iki-ihanaan Pau's Wellness & Beautyyn löytyy
omalta toivelistaltani.
Hektisessä yhteiskunnassamme aika todellakin on rinnastettavissa myös rahaan, joten oman aikansa lahjoittaminen läheisille voikin olla myös se lahjoista parhain! Omatekoisen lahjakortin muodossa luvattu yhteinen laatuaika on arvokasta ja hyvää mieltä tuovaa niin lahjan antajalle kuin sen saajallekin.

Hyviä aineettomia lahjoja ovat myös vastaanottajan nimissä tehdyt lahjoitukset vaikkapa ikimetsän tai saimaannorpan suojeluun tai kehitysyhteistyöhön. Tässä kohdin kannattaa miettiä hieman lahjan vastaanottajan omia arvoja ja valita lahjoituskohde niiden mukaan: esimerkiksi nyt jo edesmennyt isoäitini ei olisi todennäköisesti suurestikaan arvostanut luonnonsuojelullisia lahjakortteja, mutta olisi ilahtunut kovastikin saadessaan lahjoittaa vaikkapa uuden kaivon tai vuoden kouluopetuksen kehitysmaihin.


Itse tehden

Käsillä tekemisen suurena ystävänä itse tehdyt lahjat ovat minusta mahtavia. Varsinkin niiden tekeminen siis. Muutama joulu sitten lahjoin lähipiiriäni omatekoisilla joulutoffeilla ja limoncellolla, viime vuonna taas erilaisilla palasaippuoilla ja muulla kosmetiikalla. Myös tänä jouluna käsillä tekeminen näkynee lahjoissani tavalla tai toisella.

Joululahjaksi omatekoista palasaippuaa? Esimerkiksi pienen kasvopyyhkeen tai
pesusienen kanssa settinä toimiva kokonaisuus!

Käsityöpuolella esimerkiksi kotimaisesta pellavakankaasta ommellut laudeliinat tai neulottu villahuivi onnistunevat varsin näppärästi, jos vaan käsin tekemisen perustaidot ovat hallussa. Myös kauniiseen lasipurkkiin pakatut keksi- tai kakkutaikinan kuivat ainekset ja mukaan liitetty leivontaohje ovat ihania lahjaideoita, jotka on helppo toteuttaa.

Piparkakkutaikinan kanssa vain mielikuvitus on rajana!

Itsetehty voi olla myös vaikkapa lahjaksi vietävä piparkakkutalo tai -lyhty, jouluinen limppu, kotitekoinen likööri... Varsin monet ruokalahjat ilahduttavat saajaansa, eivätkä varsinkaan lisää kodin monesti jo ennestäänkin riittävää tavaramäärää. Mahtavia askarteluideoita löytää esimerkiksi Pinterestistä sekä tietenkin monista upeista blogeista. 

Syötävä herkkulahja voi olla myös lahjakortin muodossa tarjottu yhteinen
kokkailutuokio. Sushi-ilta, italialaisia herkkuja, pikkuleipäöverit...

Koska nettiyhteytemme rikkoutui kriittisesti juuri tätä lahjapostausta kirjoitellessani, lihoi postaus kaksiosaiseksi. Niinpä jälkimmäisessä osassa kirjoittelenkin hieman ekologisista joululahjoista sekä erilaisista tavoista pakata lahjat näppärästi (vältellen sitä valtaisaa kimaltelevien, kierrätyskelvottomien lahjapapereiden ja -nauhojen vuorta).

Mukavia lahjaostoksia ja joulunalusaikaa itse kullekin!

-Lily

---

tiistai 9. joulukuuta 2014

Jouluisia makuja kakussa

Tein tätä kakkua ensimmäisen kerran viime jouluna ja se maistui hyvin testiryhmällemme. Kun Lilyn kanssa pohdimme viime kuussa pikkujouluihimme soveltuvaa tarjottavaa, kakku ponkaisi heti mieleeni. Se muokkaantui kuitenkin vielä hieman aiemmasta, huomasinhan esimerkiksi etten tänä vuonna ollut ehtinyt poimimaan kakkuun vaadittavia karpaloita pakastimeen. Ne korvasikin lopulta puolukka.

 
Itse juhlien aikana sain useammankin toiveen kirjata kakun reseptin ylös, joten tässäpä tämä nyt olisi. Kakku soveltuu erinomaisesti koristamaan esimerkiksi joulupöytää jälkiruokana. Sen pohjassa maistuvat piparisen mausteiset maut itse täytteen ollessa raikkaan marjaisa. Valitettavasti kuvaa en omasta yksilöstäni tajunnut napsaista, mutta toisaalta kakkua voi ulkoisestikin muokata reilusti vastaamaan eri tarpeita.

Puolukka-piparikakku (raaka)

Pohja:
1 dl kaurahiutaleita
2 dl manteleita

1 dl palmusokeria
1/2 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
1/4 tl tl neilikkaa
1/4 tl suolaa
 

 Täyte:
3 dl manteleita
1/2 dl vettä
3 dl puolukoita (Jos käytät kaupan pakastepuolukoita, valitse ehdottomasti kotimaisia jo ulkomaisten marjojen nororiskin takia) 
1/2 tl vaniljajauhetta
3/4 dl hunajaa
2 dl kookosöljyä

Koristelu:
Jäisiä puolukoita

Ajele pohjan ainekset sileiksi blenderissä tai sauvasekoittimella. Painele pohja sopivaan vuokaan ohueksi kerrokseksi. Tähän sopii esimerkiksi irtopohjavuoka tai sopivan kokoinen uunivuoka. Jos tahdot leikellä lopuksi kakkusi valmiiksi suupaloiksi, vuoraa vuoka esimerkiksi leivinpaperilla. Tällöin saat nostettua leivonnaisen jähmettymisen jälkeen pois vuoasta ja leikattua sen sopiviksi paloiksi. Jos pohja tuntuu kovin kostealta omaan makuusi, sitä voi rapsakkuutta halutessaan kuivata uunissa noin 50 asteessa kiertoilmalla tunnin tai pari.

Sekoita sitten täytettä varten mantelit ja vesi hienoksi massaksi. Lisää puolukat ja mausteet. Viimeisenä lisää vesihauteessa sulatettu kookosöljy. Levitä pohjan päälle ja anna jähmettyä vähintään muutama tunti, mieluiten yön yli. Kakun maut myös syvenevät ja tasoittuvat jähmettymisen aikana, joten suosittelen tekemään kakun valmiiksi tarjoilua edeltävänä iltana. Koristele ennen tarjoilua kakkua haluamallasi tavalla esimerkiksi jäisillä puolukoilla.

Herkullisia hetkiä joulua odotellessa!

-Annukka

maanantai 1. joulukuuta 2014

Mutta mitä tapahtuikaan marraskuussa?

Etsimässä
Heräsin tänä aamuna hieman ennen muuta perhettä ja makasin vain futonilla kuunnellen hämärässä muiden hengitystä. Hieman liikahtaessani pelastuskissapoikamme Pihka päästi pienen naukaisun ja säntäsi istumaan rintani päälle, puskien päätään kasvojani vasten. Silittelin hajamielisesti kissaa ja kuuntelin, miten lapsi havahtui kissan pitämiin vaimeisiin ääniin. Oli hämärää ja rauhallista. Pian tyttö ilmestyi tukka unipörrössä viereeni ja vaati päästä kainalooni peiton alle. Puolisko vierellä käänsi kylkeä kai toivoen, että tajuaisimme olla hiljaa ennen kellonsoittoa. Pian hänkin antoi periksi ja kääntyi takaisin puoleemme. Siinä me köllöttelimme, kikattelimme ja halailimme lumihippusten sataessa ikkunan takana.

Työhommia Teeleidissä
Onnellisuus ympärilläni oli kuin lämmin huopa, johon kietoutua kylmänä aamuna. Se tuntui yhtä aikaa lempeän arkiselta ja kuitenkin koko maailmaani järisyttävältä. Välillä olin ehtinyt unohtaa, miten sitä kuulostellaan. Koko syksy ja etenkin lempeä marraskuumme oli kuitenkin antanut minulle voimia. Tuntui hieman samalta kuin joku ventovieras olisi yllättäen pysäyttänyt minut kadulla antaen huomaamatta maahan pudottamani laukun takaisin. Aivan kuin joku olisi  antanut minulle jotakin, jota en ollut aivan täysin ehtinyt tajuta kadottaneeni.

Katse tulevassa
Marraskuu onkin ollut tänä vuonna erityinen. Se on ollut täynnä pieniä hetkiä, hidastamista, naurua ja nauttimista. Olen koettanut liikkua paljon, syödä terveellisesti ja nautiskella kohtuudella. Paljon olen viettänyt aikaani rakkaiden parissa ja tehnyt pieniä tutkimusretkiä ympärilleni mieli avoinna. Usein olen myös kokenut kiireen kolkuttelevan. Silloin olen napannut kirjan hyllystä ja heittäytynyt sohvalle pitkäksi toviksi, ihan vain kiusallani.

Harjun huipulta näkee aina Jyväsjärven taa
Välillä myös kaikesta yrityksestä huolimatta eteen sattui pieniä kiiresumia tai tärkeitä projekteja, joiden eteen piti tehdä paljonkin töitä. Sekin oli hyvä. Elämää ei voi koskaan suitsia täysin. Suunnitelmat menevät uusiksi ja se täytyy vain hyväksyä kiehtovana ja kamalana osana elämää. Kun oppii hyväksymään ja sietämään näitä heilahteluja, on arkikin armollisempaa. 

Sopivasti hulluttelua
 Toivottavasti te saitte ladattua akkujanne joulukuuta varten. Nyt on hyvä mieli kulkea eteenpäin.

-Annukka