perjantai 16. tammikuuta 2015

Taaperoretkeilyä

Joskus viime vuoden puolella kirjoittelin lapsista, luonnossa liikkumisesta ja luonnosta vieraantumisesta täällä. Aihepiiri on itselleni hyvin ajankohtainen, onhan kotonamme paitsi kaksi retkeilyintoista aikuista, myös 2,5-vuotias tomera taapero.

Meille luonnossa retkeily on luonteva osa arkeammme. Olemme käyneet niin sieni- kuin marjaretkillä, paistaneet laavulla makkaroita ja yöpyneet teltassa. Lapsen kanssa on tehty ihan niitä samoja juttuja kuin aiemminkin, lapsen tahtiin sovellettuna. Muistan, miten monet metsäreissut ovat taittuneet kantorepussa, miten olen imettänyt lasta keskellä metsää kannolla istuen tai miten lapsi on reippaasti kävellyt pitkälti toista kilometriä metsäpoluilla nuotiopaikalle päästäkseen. Ei retkeilyn tarvitse olla hankaa lapsen kanssa! Tärkeintä on etukäteen valmistautuminen ja oikea asenne.

10 kk ikäisen kanssa Leivonmäen kansallispuistossa. Kuva: Pekka Savolainen.
Kesän siintäessä vielä kaukana, olemme alkaneet jo suunnitella ensi kesän lomaretkiä. Mikäs sen parempaa puuhaa olisikaan, kuin pakkasen paukkuessa tarkastella karttoja tai lukea kuvauksia mielenkiintoisista retkikohteista!

Suunnitelmissamme on ainakin alustavasti tehdä yksi yöpymisretki johonkin läheisistä kansallispuistoista. Tähtäimessä on myös yksi pidempi reissu ensi kesälle. Helppoutensa takia olemme parhaillaan kallellaan kanoottiretken suuntaan. Olemme käyneet itse useamman kerran Koloveden kansallispuistossa melomassa ja soutamassa, joten se tuntuisi kohteena mukavan tutulta. Koska meillä on itsellämme kanootti, on lapsemme tottunut jo moisen kyydissä lyhyempiä päiväretkiä tekemäänkin.


Vaikken mikään eräopas tai taaperoretkeilyn konkari olekaan, muutaman tärkeimmän jutun minäkin osaan ylös koota:

Suunnittele. Olipa haaveena yön yli retki laavulle, pieni eväsretki nuotiopaikalle tai luontopolun kiertäminen, valmistele retki järkevästi. Tutustu maastoon karttojen avulla, tee kyllin löyhä aikataulu ja suunnittele tavaralistat järkevästi. Kaikkeen kannattaa varata ylimääräistä aikaa, eikä kiireelle kannata antaa jalansijaa. Pohdi myös, mitä tehdään jos lapsi uuvahtaa matkalla tai jotakin sattuu.

Nelikuinen kantorepussa sieniretkellä
Varustaudu. Retken suunnitteluvaihe antaa hyvän kuvan siitä, mitä matkaan kannattaa pakata. Parin tunnin päiväretkelle pakataan mukaan eri asioita kuin yön yli kestävälle matkalle. Erityisen tärkeää on valita päälle säähän ja maastoon sopivat vaatteet sekä tarvittaessa vaihtovaatteet. Mikäli lapsi ei jaksa vielä itse kävellä, kannattaa pohtia myös mikä kantoväline toimisi parhaiten juuri hänen kantamiseensa maastossa. Meillä käytössä oli esimerkiksi eniten Manduca -kantoreppu.

Eväät ovat yksi tärkeimmistä onnistuneen retken elementeistä. Itse en lähde edes tunnin, parin sieniretkelle lapsen kanssa ilman jonkinlaisia eväitä. Lapsista ei koskaan tiedä, milloin nälkä tai jano iskee, joten eväiden mukana kantaminen voi pelastaa koko retken.

Yöretkellä myös esimerkiksi taskulamppu ja erilaiset otsalamput tulevat tarpeen. Jos yövyt teltassa, valitse sopiva malli ja sään mukaiset makuupussit ja -alustat kaikille osallistujille. Harjoittele myös etukäteen teltan pystyttämistä kotona, mikäli malli on sinulle vieras.

Usein tarpeellisia varusteita ovat myös puukko ja tulentekotarpeet. Jos näiden käyttö on itselle epävarmaa, retkitaitoja voi ja kannattaakin ehdottomasti opetella ja harjoitella ennen tosipaikkaa. Retkivarustukseen kuuluvat myös aina ensiapukamat.

Päiväunet kesäkeleillä repussa. Kuva: Pekka Savolainen
Varaudu ja varoita. Luonnon kunnioittaminen ja sen vaarallisuuskin ovat tulleet retkillämme esille ilojen lisäksi. Taaperomme tietää, että luonnossa on monia myrkyllisiä juttuja, joita ei saa laittaa suuhun. Marjoja ja muita ei suuhun laiteta ilman lupaa ja jos ei lajista ole täyttä varmuutta, kysytään aina isältä tai äidiltä.

Tappavan myrkyllinen myrkkykeiso
Matkoilla on tullut vastaan myrkkymarjojen lisäksi äkkijyrkkiä kallioseiniä, kyykäärmeitä ja monia muita vaaranpaikkoja. Niihin on otettu tiukka, mutta rauhallinen ote. Luontoa ei pidä pelätä, mutta sitä tulee kunnioittaa. Metsässä täytyy aina liikkua aistit avoimina ja seurata ympäristöään. Retkellä täytyy myös muistaa opettaa lasta toimimaan esimerkiksi nuotion lähellä tai puukon kanssa.

Vanhemman tehtävänä on etukäteen muistuttaa retken säännöistä, pitää lasta tiukasti silmällä maastossa ja tarvittaessa antaa ensiapua pahimman sattuessa. Ensiaputavaroiden lisäksi kannattaakin retkeilijän pakata mukaansa myös taidot käyttää niitä.

Pieni päiväretki jättiläiskuusi Rainerille viime kesänä
Nauti. Retkien tarkoitus on olla rentouttavia elämyksiä, ei pakkopullaa hampaat irvessä. Jos parin päivän vaellus saa kengät hiertämään ja ohimosuonet punoittamaan, tyydy pienempiin retkiin. Tärkeintä on lähteä ulos ja mennä luontoon, kukin omien mahdollisuuksiensa mukaan. Kokeile heti huomenna. Mene lapsen kanssa leikkipuiston sijasta kiipeilemään lähimetsän kiville, ihmettelemään järven jäätä tai vaikkapa tekemään nuotiotulet.

Elämysten ei tarvitse olla isoja ollakseen mieleenpainuvia. Meillä muistellaan edelleen toissakesänä löytynyttä leppäkerttua, jonka annoin kiipeillä vuorotellen omilla ja lapseni käsillä. Lopulta leppäkerttu lensi karkuun. Lapsi osaa edelleen kuvailla tapahtuneen eläväisesti ja mainitsee aina hymyillen, miten leppäkertun kintut kutittivat. Aikuiset tahtovat unohtaa, miten pienistä asioista onkaan lopulta kyse tärkeissä jutuissa.


Meidän perheemme jää suunnittelemaan kevään ja kesän retkiämme, mutta palaan asiaan varmasti retkiraporttien muodossa myöhemmin! Antoisia retkeilypäiviä myös muille!

-Annukka


Linkkejä:

Luontoon.fi: Vinkkejä eri vuodenaikoina retkeilyyn lasten kanssa

Yle.fi: Lasten kanssa luontoon retkeilemään ja vaeltamaan

Retkipaikka: Loputtomasti kiehtovia retkikohteita ympäriä Suomea. Täältä on helppo löytää läheltä itseään lapsillekin sopivia päiväretkikohteita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti