keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Lähiruokaa metsästämässä

Lähiruoka on ollut viime vuodet kovassa nousussa. Suomalaiset ovat kokeneet aina tärkeäksi tukea oman alueensa tuotantoa. Jatkuvasti globaalistuvassa maailmassa lähellä tuotettu on koettu myös kannanottona jatkuvasti laajenevaa ja harvempiin käsiin keskittyvää ruokatuotantoa kohtaan. Siinä missä esimerkiksi luomuruoalle on olemassa tarkka määritelmä ja sertifikointijärjestelmä, lähiruokaa ei voida paketoida samalla tavalla yksiselitteisesti tiettyihin kuoriin. Mitä se siis edes on?

Lähiruokaa?
Lähiruoan määritelmä itsessään ei ole mitenkään helppo, selkeä tai yksinkertainen. Lähtökohtaisesti lähiruoan ajatellaan olevan paikallista tai paikallisesti tuotettua ruokaa. Siihen yksimielisyys yleensä loppuukin. Tiukimmillaan lähiruoan saatetaan katsoa olevan vain tuottajalta suoraan ostettua ruokaa tai vahvasti paikallisen identiteetin omistavaa ruokaa. Usein lähiruokaan yhdistetään myös puhtaus sekä luomustatus. Toisaalta myös teollisessa prosessissa pitkälle jalostetut tuotteet voidaan ajatella lähiruoaksi.

Ei ole myöskään mitenkään itsestäänselvää, miten lähellä on "lähellä". Toisissa määritelmissä katsotaan kaiken Suomessa tuotetun ruoan olevan meille lähiruokaa, toisissa vain lähikuntien tuotanto on lähiruoan kriteerit täyttävää. Yleisesti lähiruoan katsotaan olevan tuotantoa, joka hyödyntää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Tämä puolestaan edistää alueen taloutta ja työllisyyttä, katsottiinpa alueeksi sitten koko maamme tai vain Keski-Suomi. Lähiruoan eduksi voidaan laskea myös eettisyys. Suomessa monet asiat ympäristövastuullisuudesta aina työntekijöiden oloihin ovat paremmin kuin muualla maailmassa, vaikka petrattavaa toki löytyy meiltäkin.

Ei olekaan ihme, että lähiruoka herättää voimakkaita tunteita ja kummastuttaakin ihmisiä. Viime viikonloppuna Japa ry. järjesti Jyväskylässä lähiruokaa luotaavan teemapäivän Tule hyvä soppa. Aamusta iltapäivään kestäneessä tilaisuudessa tutustuttiin Äijälän tilalla lähiruoan eri puoliin. Seminaarissa pohdittiin, voiko maailmaa muuttaa syömällä ja mitä merkitystä lähiruoalla eri ihmisille on. Itse pääsin liittymään seuraan lounaan tienoilla. Paikalla olikin runsaasti väkeä, ja tunnelma oli iloisen innostunut.

Työpaja käynnissä
Lounaan jälkeen alkoivat aamupäivän keskustelujen vastapainoksi käytännönläheiset työpajat. Aikataulut osoittautuivat alunperin ilmoitettuja tiukemmiksi, joten kiirettä piti. Onneksi väki oli ripeäliikkeistä ja aihepiiristä kiinnostunutta, joten solahtaminen osaksi työpajoja sujui hyvin. Hakolan tila esitteli vehnänjyvän matkaa spagetiksi, Japan pisteellä pelattiin ympäristövaikutuspeliä ja minä pidin Villikatajan villiruokapistettä. Toiveiden mukaisesti pisteellä käytiin läpi yrttien käyttöä omassa keittiössä sekä kokkailtiin niin lähivetoista raakaruokaa sekä yrttidippiä. Siinä sivussa käytiin mielenkiintoista keskustelua yrteistä ja niiden mahdollisuuksista tällä alueella.


Päivä oli itselleni antoisa ja törmäsin tiimellyksen keskellä myös moniin tuttuihin. Harmillista oli ainoastaan se, etten ehtinyt kuluttaa aamupäivää paikan päällä kuuntelemassa puheenvuoroja ja alustuksia aihepiiristä! Toivon hurjasti, että Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisstrategian tavoitteet tulevat tulevina vuosina toteutumaan. Lisääntynyt lähiruoan määrä ja sen hyödyntäminen myös kunnissa ja julkisella sektorilla, yrittäjyyden tukeminen sekä ruoan tuominen laajemmin osaksi kulttuuri- ja matkailupalveluita ovat kaikki hyviä ajatuksia. Toivottavasti ne myös konkretisoituvat tulevaisuudessa!

-Annukka

---

Linkkejä:

Lisää lähiruoan määritelmiä, sen vaikutuksia ja tutkimustietoa löydät esimerkiksi Ari Paloviidan Japa ry:lle tekemästä lähiruokaselvityksestä.

Keski-Suomen alueen ruokapiirejä löydät täältä.

Lähiruoka Keski-Suomessa löytyy myös Facebookista.

Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisstrategia vuosille 2014-2020 löytyy puolestaan täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti