sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Valoa!

Mehiläisvahakynttilöiden valmistukseen ei montaa tarviketta kulu: vahalevy,
sydänlankaa ja keittiöveitsi. Saksilla on näppärä vielä leikata langasta sopivan
pituinen pätkä.

Tänään vietetään kynttilänpäivää. Sen kunniaksi innostuin kuvailemaan teillekin pienen ohjeistuksen mehiläisvahakynttilöiden valmistamisesta. Tiedättehän, niistä ihanista vahalevyistä rullatuista kynttilöistä, joita harmillisesti tuntuu olevan todella vaikea nykyään saada mistään? 

Mehiläisvahakynttilän
tunnelmallinen valo.
Mehiläisvahakynttilät palavat kauniisti, tuovat mukavaa luonnollista tuoksua huoneeseen, eivätkä sisällä turhia ylimääräisiä raaka-aineita. Lisäksi mehiläisvaha on kynttiläraaka-aineena varsin ekologinen verrattuna vaikkapa öljynjalostuksen sivutuotteeseen parafiiniin tai palmuöljystä valmistettuun kasviperäiseen steariiniin.

Pienen epäröimisen jälkeen ratkaisin saatavuusongelman tilaamalla Lahtisen Vahavalimolta nipun mehiläisvahalevyjä sekä kynttilänsydänlankaa. Etukäteen vähän jännitin kynttilänvalmistusta, vaikka periaate onkin varsin yksinkertainen. Jännitys oli täysin turhaa, sillä juuri tämän helpommaksi ei askartelu juuri voi mennä. Lisäksi mehiläisvahalevyistä voi muotoilla monia eri mallisia kynttilöitä:  pitkiä, lyhyitä, paksuja, ohuempia, alaspäin leveneviä, pieniä tuikkukipoissa poltettavia... 

Vahalevyn voi puolittaa monella eri tavalla: vaakasuunnassa, vaakasuunnassa
vinoon, pystysuunnassa, pystysuunnassa vinoon...

Mehiläisvahalevyn puolitus onnistuu parhaiten isolla leipäveitsellä leikkuulaudan päällä. Kokeilin alkuun keittiösaksia, mutta levystä irtoava vaha jumitti ne melko pian. Kun olet leikannut levyn haluamasi mallisiksi paloiksi, pätki kynttilänsydänlangasta hieman kynttiläsi pitkää sivua pidempi pätkä. Muutama sentti riittää mainiosti.

Kynttilänsydänlanka tarttuu kevyesti painelemalla levyn pintaan.

Jätä aikomaasi sytytyspäähän levyn reunan yli menevä pätkä (esimerkiksi vinoon leikatussa levyssä tämä on levyn kapeampi pää) ja painele lanka kevyesti reunan tuntumaan (joka on siis vinoon leikatussa levyssä levyn suora reuna). Taita levy napakasti langan yli. Tässä vaiheessa ei haittaa, vaikka reuna hieman repeilisi tai kääntöjälki näyttäisi omaan silmään epätasaiselta: rullauksen aloituskäännöstä voi muutaman kierroksen ajan huoletta muotoilla painelemalla levyä sormien välissä ja alustaa vasten, sillä tämä osuus jää kuitenkin valmiin kynttilän sisään. 

Kynttilän rullaus alkutekijöissään.

Jatka levyn rullaamista napakasti, hieman alustaa vasten painaen. Ei hätää, levyn  kaunis kennokuviointi ei kevyestä painamisesta pilaannu. Huolehdi siitä, että rullaat koko kynttilän pituudelta tasaisesti siten, että kynttilän alareuna on joka kierroksella yhtä korkealla. Jos rullaat suoraan leikatusta levystä kynttilää, niin sama pätee tietysti myös yläreunaan, vinoon leikatusta vahalevystä taas on tarkoituskin tulla yläreunasta pikku hiljaa alaspäin levenevä.

Huolehdi, että rullauksen aikana kynttilän (ala)reuna pysyy tasaisena.

Kun olet päässyt rullauksessasi levyn loppuun, sinulla onkin jo käsissäsi valmis mehiläisvahakynttilä. Sekä ihanasti mehiläisvahalta tuoksuvat kädet! Ei kovin vaikeaa, vai mitä? 

Yhdestä vahalevystä valmistuu kaksi pitkää kynttilää tai
vaihtoehtoisesti kaksi lyhyempää. Tai useampi pikkukynttilä.

Kuvan kynttilöihin on käytetty yhteensä kolme mehiläisvahalevyä, joskin yksi pitkistä pystysuoraan leikatuista kynttilöistä sekä vinoon vaakasuorana leikattu lyhyempi kynttilä ovat aiemmalta askartelukerralta ja siis kuvassa mukana vain rekvisiittana... 

Seuraavaksi onkin mainio hetki sytyttää muutama omatekoinen kynttilä ja käpertyä sohvan nurkkaan hyvän kirjan ääreen. Vietetäänhän tänään kynttilänpäivän lisäksi myös hyvää lukurauhan päivää.

-Lily

--

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti