torstai 30. huhtikuuta 2015

Aarteenetsintää aikuisille

Sydämeni on viime kuukausina vienyt geokätköily. En tiedä onko mitenkään yllättävää, että paikkatiedoista kiinnostunut biologi päätyy ennemmin tai myöhemmin metsästämään GPS-laite toverinaan geokätköjä. Itse olin kuitenkin jo pidempään tiennyt harrastuksesta, mutta jotenkin se ei vain syttänyt edes kavereiden vinkkauksista. Tänä keväänä jokin vain kolahti oikealla hetkellä.

Lapsen kanssa kätköä aukomassa
Geokätköilyssä on kyse ulkoilun ja aarteenetsinnän yhdistämisestä. Harrastajat piilottavat maastoon kätköjä, joita muut sitten etsivät kätkön gps-koordinaattien sekä muiden vihjeiden avulla. Itse lähdin mukaan puuhaan helpoimman kautta eli avasin älyhalkoni ohjelmistovalikoiman ja kirjoitin hakukenttään geocache. Puhelimeeni asensinkin c:geo -nimisen Android-sovelluksen. Eri puhelimille löytyykin nykyisin helposti omat geokätköilysoftansa ja tätä kautta harrastus on usein helpointa aloittaakin. Itse totesin, että lähimmät kätköt sijaitset sadan metrin päässä kotioveltani, joten aloittaminen oli helppoa.

Etsimässä, aina vain etsimässä
Tyypillisesti kätkö on vedenpitävä säiliö, jonka sisällä on lokikirja. Säiliön koosta riippuen mukana voi olla myös kynä, pikkutavaroita ja kätköstä toiseen harrastajien mukana matkustavia reissaajia. Kun kätkö löydetään, löytäjä kirjoittaa lokikirjaan päivämäärän ja nimimerkkinsä todisteeksi löydöstään. Kännykkäohjelmaan saa löydön myös kirjattua suoraan maastossa julkisesti ja lisättyä kommentit muille kätköilijöille sekä kätkön piilottajalle. Tämän voi tehdä myös myöhemmin kotitietokoneelta käsin.

Siskon kanssa pönttöön piilotettua kätköä tarkastelemassa
Kätköä etsimään lähdettäessä kannattaa aina vilkaista haluamansa kätköt ja niiden kuvaukset etukäteen. Kätkökuvaus kertoo yleensä sen, minkä kokoisesta kätköstä on kyse, miten vaikeaan piiloon se on työnnetty ja vaatiiko esimerkiksi maasto erityishuomioita etsijältä. Tällöin esimerkiksi tietää etukäteen, pitääkö kätkön löytääkseen vaikkapa kiivetä puuhun ja onko siihen ylipäätään valmis.

Itse aloitin hyvin lennokkaasti vain lähtemällä hakemaan lähimpiä kätköjä ja koinkin alussa monen monta pettymyksiin päättynyttä reissua, kun kätköt eivät vain tahtoneet löytyä. Vieläkään en mikään konkari ole, mutta hieman paremmin jo kartalla käytetyistä lyhenteistä, vaikeusasteista sekä piilopaikoista. Nyt osaan varautua hieman paremmin ja tuumailla, mitä kätköä olen milloinkin menossa etsimään. Kätköjä myös löytyy lähes kaikkialta. Osa sijaitsee metsässä, osa rannoilla, jotkut saarissa tai kaupungissa. Kätköistä voikin valita omaan ulkoilutyyliinsä parhaiten sopivat kohteet.

Joskus tiimityöskentelystäkin on etua
Kätköilyssä viehättää etenkin se, että kätköt vievät ulkoilemaan paikkoihin, joihin muutoin ei välttämättä olisi tullut lähdettyä. Paljon ulkoilevan ne saattavat johdattaa jonkin piiloon jääneen upean maiseman tai paikan luokse. Lähiympäristöön tulee tehtyä aivan eri tavalla retkiä, kun suuntaa samalla löytämättä jääneelle kätkölle. Kätköjä on helppo etsiä yksin, kaverin kanssa tai lasten kera. Etsintään ja löytämiseen liittyy myös mukavaa viehätystä, joka tuo harrastukseen oman lisänsä. Sitä tuntee olonsa suorastaan nerokkaaksi, kun pitkä turha etsiminen vihdoinkin huipentuu oivalluksen hetkeen ja hankala kätkö löytyy.

Suosittelen kokeilemaan!

-Annukka


Linkkejä:

Geokätköily - Luontoon.fi -sivuston oma sivu aiheesta
Geokätköt -suomalainen sivusto kätköilijöiden avuksi, kertoo myös perusseikat kätköilyyn ryhtyvälle
Geocaching.com -suurin käytössä oleva geokätköilysivusto kätköilijöille ympäri maailman


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti