keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Lieroa puuhailua

Kompostilierot eivät koolla päätä huimaa, mutta ovat todella
ahkeria ruokailijoita.
Perustin noin kuukausi sitten oman matokompostorin. Eteisen siivouskaappiin. Kyllä, kerrostaloasumiseni tuntuu saavan jatkuvasti uusia ekopuolia, jotka heikompaa saattaisivat jo hieman hirvittääkin...

Matokompostorin perustamiseen sain inspiraation JAPAn facebook-sivuilta ja yhdistyksen kautta sainkin myös kompostin aloittamiseen tarvittavat tunkiolierot. 

Oman kompostin perustaminen sujui yllättävän kivuttomasti: matojen lisäksi alkuun tarvitsee sopivan ison astian, (kukka)multaa sekä kasviperäistä biojätettä matojen ruoaksi.

Meidän matokompostilaatikoksi valikoitui ikivanha, iso muovinen laatikko. Aivan hyvin kompostiastiaksi voi kierrättää myös vanhan (vedenpitävän) akvaarion, ison muoviämpärin tai muun sopivan suuren astian. Tärkeää on, että astiassa on tarpeeksi tilaa kompostin toimia. 

Matokompostiastia sekä lierojen "aloituspakkaus", JAPA:n kautta saamani
tunkiolierot.

Aloita matokompostin perustaminen levittämällä astian pohjalle noin 5-10cm kerros multaa. Tähän tarkoitukseen käy hyvin kukkamulta, myös huonekasvien mullanvaihdon vanhat multajämät. Jos käyttämäsi multa on kovin kuivahtanutta, sekoita joukkoon vettä sen verran, että lopputuloksena on hieman kosteahko, mutta ei läpimärkä multakerros. 

Levitä multakerroksen päälle lierot sekä näiden mukana tullut multa (jossa hyvin todennäköisesti on mukana myös lierojen munia). Anna lierojen kaivautua multaan, lisää päällimmäiseksi hieman sipulinkuoria, kuivahtaneita huonekasvinosia tai nuupahtaneita leikkokukkia tai vastaavia kasviperäisiä keittiötähteitä. Päällimmäiseksi voi vielä levittää ohuen multakerroksen.

Tästä se alkaa: multaa pohjalle!
Seuraavaksi kompostiin voi maltillisesti lisätä hieman tähteitä, sekoitella varovasti ja huolehtia siitä, ettei komposti pääse kuivahtamaan liian kuivaksi. Tai vastaavasti kastumaan niin märäksi, että tunkiolierot hukkuvat. Jos komposti uhkaa kuivua liikaa, voi sekaan lisätä maltillisesti vettä ja tarkistaa vaikka puolen tunnin päästä tilanne. Liian kosteaa kompostia taas voi ilmastaa lisäämällä sekaan kuivia keittiötähteitä, vaikkapa niitä sipulinkuoria. Myös hippunen hiekkaa, soraa tai kuivahtanutta multaa auttaa tasapainottamaan kompostia. Alkuun kompostiin kannattaa lisätä maltillisesti jätettä ja tarkkailla, kuinka paljon madot syövät: matojen lisäännyttyä niille luonnollisesti uppoaa isommatkin erät tähteitä.

Innokkaana huonekasviharrastajana minulla on kuluneen talven aikana ollut hienoinen harsosääskiongelma, joten alkuun sääsket löysivät omaankin kompostiini. Sääskien määrä on kuitenkin vähentynyt, kun olen peittänyt kompostin pinnan sanomalehdillä. Seuraavaksi suunnitelmissa onkin tuunata kompostiin vielä vanhasta lakanakankaasta pingottamalla kansi: näin kompostin ilmastus toimii, mutta sääskillä ei ole enää asiaa kompostiin lisääntymään. Sääskiongelmaa voi ehkäistä myös lisäämällä jätteiden päälle kerroksen multaa (tai tekemällä kuten minä ja hautaamalla jätteet kompostin sekaan). Multakerros päällimmäisenä takaa myös sen, ettei komposti haise oikeastaan juuri miltään.

"Starttiruokaa" tunkiolieroille, kuvausteknisistä syistä talouspaperipalan päällä:
teenpuruja, perunankuoria, muutama nahistunut juures...

Harsosääskiä lukuun ottamatta ensimmäinen kuukausi kerrostalokompostin kanssa on mennyt hienosti: madot ovat aloitelleet töitään ja silpunneet jo määräänsä nähden ison määrän tähteitä. Komposti on pysynyt tuoksuttomana, eikä sen olemassaoloa eteisessä paljasta oikeastaan mikään. Varsin siisti ja näppärä ratkaisu kierrättää osa kodin biojätteistä. Ja toiveissa tietysti olisi käyttää kompostissa muodostuvaa ravinteikasta multaa kasvilannoitteena...

Jatkoa tunkiolierojen toimista ja kompostoinnin kiemuroista seuraa, joten pysykäähän kuulolla!

-Lily

6 kommenttia:

  1. Mä harkitsin matokompostia pitkään (vähän haaveilinkin siitä...), mut rajoitteeksi tuli se että vietän aika paljon aikaa poissa kotoa ja sit ois ongelmana se matojen ruokkiminen. Ja sekin kun asun yksin ja sitä kompostijätettä ei aina tuu niin kovin paljoa, ni madot ois saattaneet vähän nälkiintyä ajoittain. Valitsin sitten bokashin, joka on sekin kiva, mut kyl ne madot ois olleet viel kivemmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin näin alkuun ei komposti vielä vedäkään kovin paljoa jätettä, joten osa menee vielä silti biojätteeseen (ja tietysti eläinperäiset jätteet muutenkin)... Lieroja voi ruokkia myös onneksi esimerkiksi kuolleilla lehdillä, ruohosilpulla jne, jota kasaamalla kompostin pinnalle saa kompostin toimimaan pidempäänkin itsekseen. Kunhan huolehtii kosteustasapainon säilymisestä. :)

      Bokashi onkin ihan vieras itselleni, kerro toki siitä kokemuksia ja vinkkejä!

      -Lily

      Poista
    2. Mä oon aika uusi bokashin käyttäjä, mutta näin alkuun ainakin yksi mun lemppariasioista on se neste, jota siitä saa lirutettua ja jota voi käyttää kukkien lannoitukseen.
      Mulla valmistui just eka satsi bokashi-multaa ja siitä tuli ihanaa, istutin siihen parvekekukkia. Nyt jännityksellä seuraan miten ne siinä viihtyvät. Harmillinen asia bokashissa on se, että siihen pitää ostaa sitä rouhetta. Tosin mulla kuluu sitä tosi vähän, joten ei se kovin kalliiksi käy. Ja sitä voisi valmistaa itekkin, ehkä myöhemmin kokeilen sitä.

      Poista
  2. Itsellä oli matokompostori jonkin aikaa, joka muuton tuoksinnassa jäi kun tilalle tuli lämpökompostori. Projektina mielenkiintoinen ja mieluinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mahtavaa että muutkin ovat lieroja kokeilleet! Kauanko ehdit itse pitää matokompostia, toimiko ongelmitta? -Lily

      Poista
    2. Itse pidin kompostoria pari kuukautta ja lieroni olin kaivanut tunkiolta. Minulla oli Curverin laatikko, jonka kanteen tein reikiä. Mielestäni hajuhaittoja ei ollut ja toiminta oli alusta saakka lupaavaa. Voisin hsrkita uutta kompostoria esim akvaarioon, jotta voisin paremmin seurata toimintaa. Onneksi lämpökompostori on kuitenkin olemassa- biojätteen kierrättämättä jättäminen kauhistuttaa!

      Poista