tiistai 21. heinäkuuta 2015

Mustelmaiset, särkevät jalat

Kävimme viime kesänä Lilyn kanssa Henriette Kressin yrttilääkintäkurssilla. Yksi kurssilta mieleen jääneistä uusista jutuista oli kuismaöljy ja siitä jalostetut erilaiset mustelma/haavasalvat.

"Ulkoisesti kuisma lisää paikallisverenkiertoa ja poistaa tukehduksia. Siksi se auttaa mustelmissa, nyrjähdyksissä ja trauman aiheuttamissa turvotuksissa -- Lisäksi kuisma auttaa pikkuhaavoissa ja arpikudoksen pienentämisessä"
Henriette Kress, Käytännön lääkekasvit

Mustelmat, varokaa!
Aioin kokeilla tätä jo viime kesänä, mutta kuismapaikkani olikin köyhtynyt. Niinpä kun nyt huomasin kuismaa puskevan pientareen kotini lähettyvillä, kävin toimeen heti. Naapurin ihmetykseksi kannoinkin pientareen komeiden kukkien sijasta kotiini ison kimpullisen vielä pääosin nupullaan olevaa särmäkuismaa. Meidän taloudessamme mustelmiin, ruhjeisiin ja nyrjähdyksiin kaivataan hoitoa alati, joten olikin mielenkiintoista päästä testailemaan salvan tekoa.


Tohelon tyypin salva (tai pienen taaperon vanhempien salva, kenties)

Särmäkuisman kukkia ja kukkanuppuja
Mesiangervon kukintoja
Piharatamon lehtiä
Oliiviöljyä
Mehiläisvahaa
Eteerisiä öljyjä

Kuismaöljy täytyy tehdä tuoreesta kasvista, sillä kuivatuista kukista tehty öljy ei tehoa samalla tavalla, ainakaan Henrietten mukaan. Niinpä keräsin kaikki kasvit piharatamoa lukuun ottamatta tuoreena (sitä sattui olemaan kuivattuna kaapissa) ja kippasin ne samaan metallikulhoon. Kuismaa oli selkeästi eniten, noin litra. Mesiangervoa oli ehkä muutama desi ja kuivattua piharatamoa saman verran. Kasvien suhteita voi vaihdella tai jättää niitä poiskin, riippuen mihin lopputulokseen pyrkii. Itse päädyin valitsemaan mukaan särkyjä poistavan mesiangervon ja haavakasvina ylivertaisen piharatamon tuodakseni lisää haluamiani vaikutuksia lopputuotteeseen.

Kasvit käsittelyssä
Kaadoin astiaan pullosta oliiviöljyä, kunnes kasvit olivat juuri ja juuri peittyneet. Melkoisen ahdasta kulhossa olikin tässä vaiheessa, mutta se on tarkoituskin. Nostin vesihauteen lämpötilaa, kunnes öljyn lämpötila oli noin 60 astetta. Sen jälkeen jätin öljyn hautumaan hiljaisella tulella seuraavaksi pariksi tunniksi, tarkistaen aina välillä ettei lämpötila noussut liian korkeaksi.

Mahtavan tumma kuismaöljy heti uuton jälkeen
Kun öljy oli uutettu, siivilöin sen huolella ja jätin öljyn kirkastumaan neljäksi päiväksi. Öljy oli saanut jo tässä vaiheessa upean tummanpunaisen sävyn. Kun olin varma siitä, että kasveissa ollut kosteus oli laskeutunut purkin pohjalle, imin 20 millin ruiskulla öljyn purkista pois, jättäen noin sentin kerroksen vesipisaroiden kirjomaa öljyä ja pieniä roskia purkin pohjalle. Lisäsin mukaan noin 1/8 öljyn painosta mehiläisvahaa ja kuumensin astiaa vesihauteessa. Mehiläisvahan sulettua öljyn joukkoon nostin kulhon pois vesihauteesta, annoin jäähtyä hetken ja lisäsin joukkoon eteerisiä öljyjä lisätehoa tuomaan. Valitsin itse laventelia ja frankinsencea. Käytin taas ruiskua ja täytin pienet salvapurkin mahdollisimman siististi ilman reunavaluja. Öljyä oli sen verran runsaasti, että kaikki varaamani purkit täyttyivät reunojaan myöten. Salvat jähmettyivät noin puolessa tunnissa.




Nyt odottelen, että seuraava kaatumis/nyrjähtämiskatastrofi iskee varmat kyntensä minuun tai johonkin läheiseeni, että pääsen testaamaan salvan tehoa käytännössä.

-Annukka

2 kommenttia:

  1. Ei nyt liity aiheeseen mutta osaisittekohan suositella jotain mikä auttaisi alkavaan hiivasienitulehdukseen? Myös kuukautiskipuihin kaipailisin jotain apua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiivatulehdukseen auttavat ainakin kotimaisista luonnonyrteistä rantaminttu ja etenkin siis mintun sisältämät eteeriset öljyt. Siitä on ihan tutkittua tietoa, että ehkäisevät juurikin tuota hiivamikrobin toimintaa tehokkaasti. Monet vannovat myös erilaisten piimäpesujen ja muiden nimeen eli jotakin hapanta sekä maitohappobakteereita sisältävää alueelle. Itse huomasin, että minua aikoinaan kiusanneet hiivat katosivat kaikki tyystin, kun lopetin valkoisen sokerin käytön ja vähensin hiilareita muutenkin. Nollalinjalle ei tarvinnut lähteä, mutta eron siis huomaa jo vähän vähemmälläkin ruokavalion siivouksella :)

      Äitini sanoi yleensä, että kuukautiskipuihin auttaa synnyttäminen. Se ei 12-vuotiaana lohduttanut, mutta nyt pitää olla kyllä samaa mieltä :D Tätä odottaessa tai vältellessä Henriette suosittelee kirjoissaan kuukautiskipuihin teenä kamomillasauniota, sitruunamelissaa tai salviaa, kissanminttua tuoremehuksi puristettuna tai teenä, virmajuurta ja eri minttuja kääreinä. Erityisen tehokas pitäisi olla väinönputken juuriviipale pureskeltuna tai uutteena/teenä. Suosituksena on myös ehdottomasti tarkistaa, ettei kärsi magnesiumin ja B-vitamiinien vajauksesta.

      -Annukka

      Poista