maanantai 30. marraskuuta 2015

Hiuksia kesyttämässä

Minulla on aina ollut lasimainen, mutta luonnontaipuisa hius. Olen pitänyt tukkaani milloin aivan lyhyenä sekä puoleen selkeään ulottuvana putouksena. Kiharataipumuksen takia etenkin lyhyessä lookissa joutuu hieman pohtimaan, millä hiustaan käsittelee ja miten siitä saa salonkikelpoisen. Minä kun en kuulu niihin onnekkaisiin, jotka heräävät aamulla upean sänkytukan kanssa, vaan villi kiharani sojottaa eri puolilla päätä eri suuntiin ja tekee epämääräisiä pyörteitä minne sattuu.

Hiustuotteet olivatkin pitkään päivittäiskosmetiikkani ongelmallisin kohta. Shampoot, värikosmetiikat ja rasvat oli helppo vaihtaa luonnontuotteisiin, mutta hiusmuotoilupuolella tököttejä oli huomattavasti hankalampi löytää. Useimmiten ne olivat myös kalliita ja toimivat onnettomasti. Muutamia tyytyväisyyttä aiheuttaneita tuotteita olen onnekseni onnistunut löytämään, niin lakan kuin hiusgeelienkin puolelta.

Ostin taannoin ekokampaajaltani kotimaisena tuotantona tehtyä hiuslakkaa kokeiluun. I am -hiuslakka vaikutti käytössä lupaavalta, joten harkitsin ostavani sitä kalliimmasta hinnasta huolimatta uudelleen. Vilkaisu ainesosaluettelon puolelle kuitenkin sai kulmani kohoamaan ja totesin, että tämän tyyppisen tuotteen saan itsekin pyörätettyä keittiössä.

Tukka föönattuna sokerilakan kanssa, muuta muotoilua ei vielä tehty
Käytössä lakkaan piti alkuun totutella. Lakka on märkälakka, kuten ekolakat yleensäkin. Jos siis aiempi kokemus koostuu vain perusmarkettilakoista, kannattaa alkuun antaa lakalle hieman aikaa. Lakka siis on märkää ja se kastelee kampausta jonkin verran. Tämä kannattaa ottaa muotoilussa huomioon. Lakkaa kannattaa myös lisätä varovaisesti ohuita kerroksia, muutoin lopputuloksena on ensin kastunut hius, joka kovettuu sitten koppuraiseksi. Lakkaa ei kannata märkänä käsitellä enää kovin paljoa eli ensin kampaus valmiiksi ja sitten lopuksi lakkaa päälle.

Lakalla voi myös kikkailla jonkin verran. Itse suihkuttelin sitä kuivaan tukkaan runsaammin latvoihin ja puristelin hiusten latvoihin luonnonkiharani avustuksella mukavat kiharat. Lakkaa voi suihkutella myös föönatessa märkään tukkaan osio kerrallaan ja kuivata hiukset. Tällöin lopputulos on hyvinkin ilmava ilman koppuraisuutta, mutta tukkaan tulee myös reilusti volyymia. Ainakin oma ohuen liukas hiukseni tuntuu puolta paksummalta ja tukassa on tekstuuria vaikka mihin. Normaalisti ilman mitään tuotteita föönattu tukka siis matelee minulla lähinnä päätä pitkin, nyt tunne on ihan eri (ks. ylempi kuva). Tuote onkin osittain korvannut aiemman haikailuni muotovaahdon perään.

Tämäkin tihkusateen riepottama kiharapölly pysyy kasassa lähinnä hyvillä aikeilla ja inkkarisokerilla

Hiuslakka

1 dl vihreää teetä keitettynä
1 dl nokkosesta tehtyä keitettä
0,5-1 rkl inkkarisokeria
Greipin ja laventelin eteeristä öljyä

Sekoita nesteet, lisää joukkoon sokeri ja eteeriset öljyt. Sekoittele, kunnes sokeri on kokonaan liuennut nesteeseen. Pullota mahdollisimman hyvää ja hienoa sumua antavaan spraypulloon. Isot tipat ovat ikäviä ja lähmääntyvät helposti, hienojakoinen ohut sumu on tavoiteltavin. Olen joskus tehnyt hiuslakkakokeilun tavallisella sokerilla, mutta se päättyi surkeasti ja hautasin oman lakan ajatuksena kokonaan. Inkkarisokerilla koostumus on erilainen, lakka tuntuu tahmeammalta ja pitää paremmin.

Alkuperäisessä tuotteessa oli käytetty myös glyserolia. Oma glyserolini on Jyväskylässä, mutta ensi satsiin kokeilen lisätä vielä muutaman tipan sitäkin. Hyvin on toiminut testissä tämä oma pullollinenkin! Lisäksi pohjalla voi testailla eri yrttien keitteitä sekä sopivia sekoituksia.

Sokerilakka lähtee hiuksista harjaamalla. Kaatosade syö sen myös kampauksestasi, mutta harva kampauspa lopulta moista kestää. Tihkusateessa olen kuitenkin viime viikot tarponut useamminkin kuin kerran, eikä lakka ollut kadonnut koetuksen päättyessäkään.

Muita hyviä eko/tee se itse -hiusmuotoilutuotteita?

-Annukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti